Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Ajankohtaista

Emilia Lahden sisututkimus on palkittu vuoden artikkelina

22. helmikuuta 2021

Tohtorikoulutettava Emilia Lahden ensimmäinen tutkimusartikkeli sisusta julkaistiin vuonna 2019. Se oli samalla ensimmäinen systemaattinen tutkimus sisusta. Nyt International Journal of Wellbeing -lehti on palkinnut tutkimusartikkelin vuoden 2019 parhaana artikkelina.

Kyselytutkimukseen osallistui yli tuhat vastaajaa, ja Lahti oli poikkeuksellisesti artikkelin ainoa kirjoittaja.

”Se oli henkilökohtainen projekti. Tehtävä oli uskomattoman haastava ensimmäisenä artikkelina. Nyt osaan jo päästää itseni helpommalla.”

Lahden väitöskirja on hybridimuotoinen – se koostuu yhdestä julkaistusta ja kolmesta muusta esseemuotoisesta artikkelista. Lahden sisuväitöskirjan muissa artikkeleissa käsitellään hänen Uuden-Seelannin juoksuaan kokeellisena sisukokemuksena ja toisaalta luodaan professori Esa Saarisen ja professori Raimo P. Hämäläisen systeemiälyn pohjalta teoreettista viitekehystä sisulle.

Uuden-Seelannin 2400 kilometrin ultrajuoksua koskeva syväluotaava fenomenologinen tutkimus koskee Lahden omia kokemuksia, havaintoja ja reflektioita.
Emilia Lahden sisututkimus on palkittu vuoden artikkelina | Aalto-yliopisto


Kesätöiden tiedotustilaisuus Zoomissa 12.1.2021

12. tammikuuta 2021

Matematiikan ja systeemianalyysin laitos järjestää tiistaina 12.1. klo 14.15-16.00 Zoomissa tiedotustilaisuuden liittyen kesätöihin. Esittelemme myös lyhyesti laitoksen tutkimusryhmät (https://math.aalto.fi/fi/tutkimus/). Kesätyöpaikat tulevat hakuun 11.1., jolloin hakuilmoitus julkaistaan laitoksen kotisivuilla http://math.aalto.fi/fi/ . Haku päättyy sunnuntaina 31.1. Zoom-linkki https://aalto.zoom.us/j/65395644589

Tutkimustyön tulokset voidaan raportoida esimerkiksi kandidaatintyönä tai erikoistyönä. Useista aiheista on myös mahdollista jatkaa diplomityöhön.

Laitoksen kesätyöpaikat 2021

11. tammikuuta 2021

hereAalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun Matematiikan ja systeemianalyysin laitokselle haetaan

tutkimusharjoittelijoita kesäksi 2021.

Harjoittelijan toimenkuvaan sisältyy tutkimustyön tekeminen professorin tai tämän nimeämän henkilön alaisuudessa. Laitoksen professorit jakautuvat tutkimusryhmiin seuraavasti:

-        Algebra ja diskreetti matematiikka: Chris Brzuska, Alexander Engström, Camilla Hollanti, Kaie Kubjas

-        Analyysi ja epälineaariset osittaisdifferentiaaliyhtälöt: Kari Astala, Juha Kinnunen, Riikka Korte

-        Numeerinen analyysi: Antti Hannukainen, Nuutti Hyvönen, Vanni Noferini, Rolf Stenberg

-        Stokastiikka, tilastotiede ja matemaattinen fysiikka: Pauliina Ilmonen, Kalle Kytölä, Lasse Leskelä

-        Systeemi- ja operaatiotutkimus: Fabricio Oliveira, Antti Punkka, Ahti Salo, Kai Virtanen
 
Lisätietoja tutkimusryhmistä:
https://math.aalto.fi/fi/tutkimus/. Tutkimustyön tulokset voidaan raportoida esimerkiksi kandidaatintyönä tai erikoistyönä. Useista aiheista on myös mahdollista jatkaa diplomityöhön.

Tutkimusharjoittelijoilta edellytetään hyvin arvosanoin suoritettuja kahden ensimmäisen kandidaattivuoden opintoja tai muilla tavoin hankittuja riittäviä esitietoja. Työt alkavat tyypillisesti kesäkuun alussa ja päättyvät elokuun lopussa, mutta myös muunlaisesta aikataulusta voidaan sopia. Palkka on 2003–2203 eur/kk riippuen siitä, missä vaiheessa kesäharjoittelija on opinnoissaan.

Hakeminen:

Hakemuksen tulee koostua sähköisestä hakemuksesta sekä yhdestä PDF-liitteestä, joka sisältää ainakin seuraavat osat:

-        vapaamuotoinen hakemus
-        cv
-        opintorekisteriote (ei tarvitse olla virallinen)

Vapaamuotoisen hakemuksen tulee sisältää

1)     Toive kesätyöaiheesta. On suositeltavaa esittää useampi toive suosituimmuusjärjestyksessä. Lista professorien tarjoamista tutkimusaiheista:
https://math.aalto.fi/en/current/summer_trainees ja https://sal.aalto.fi/fi/yhteystiedot/toihin/kesatyot/.

2)     Kuvaus mahdollisista aiemmista (kesä)töistä laitoksella.

3)     Työskentelyjakson alkamis- ja päättymisajankohta. Kesätyöt kestävät tyypillisesti kolme kuukautta, josta kertyvä kuuden päivän lomaoikeus on käytettävä kesän aikana, mielellään heinäkuussa.

Kesätyöntekijät valitaan opintomenestyksen, opintojen soveltuvuuden, muun relevantin osaamisen ja mahdollisten haastattelujen perusteella.


Linkki sähköiseen hakemukseen löytyy tästä.
 Tee hakemuksen liitteistä yksi PDF-tiedosto: sukunimi_etunimi.pdf.

Täytä ja lähetä sähköinen hakemus liitteineen viimeistään 31.1.2021. Valinnat tehdään 28.2. mennessä. Kaikille hakijoille ilmoitetaan päätöksestä.

Lisätietoja:

Nuutti Hyvönen (nuutti.hyvonen@aalto.fi).

Lisätietoja hakuun liittyvistä käytännön järjestelyistä antaa Johanna Glader (puh. 050 411 7666, johanna.glader@aalto.fi).


Väitös matematiikan alalta, DI Lauri Perkkiö, 22.1.2021

8. tammikuuta 2021

Väitöskirjan nimi on "Computational Problems in Simulation of Electrical Machines"

Sähkökoneiden sähkömagneettisia ominaisuuksia sekä lämmönjohtavuutta tutkitaan usein numeerisesti elementtimenetelmän avulla. Tässä väitöskirjassa perehdytään erityisesti differentiaali-algebrallisen systeemin aikaintegrointimenetelmiin, Jiles-Atherton-hystereesimallin käyttöön elementtimenetelmän yhteydessä, ja sähkökoneen rautahäviön määrittämiseen lämpötilamittausten avulla siten, että kysymys muotoillaan inversio-ongelmana. Menetelmät laaditaan ja toteutetaan siten, että ne ovat laskennallisesti tarpeeksi tehokkaita realistiseen sähkökoneiden simulointiin.

Vastaväittäjä on professori Herbert De Gersem, Darmstadtin teknillinen yliopisto, Saksa

Kustos on professori Antti Hannukainen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos.

Tohtorikoulutettavan yhteystiedot: Lauri Perkkiö, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos, 0400620864, lauri.perkkio@gmail.com, Otakaari 1 F, huone M329

Elektroninen väitöskirja


Perustieteen korkeakoulun vuoden 2020 palkinnot julkistettiin etäjuhlallisuuksissa

21. joulukuuta 2020

Vuoden tiedeviestijä: Pauliina Ilmonen                                       

Pauliina Ilmonen on toiminut hyvin aktiivisesti tänä poikkeuksellisena vuonna ja kertonut suurelle yleisölle eri tiedotusvälineissä koronaviruksen leviämisestä. Hän on innokas ja mukaansatempaava persoona ja erinomainen roolimalli tytöille ja nuorille naisille. Hän on tilastotieteen rockstara. Katso Pauliina Ilmosen haastattelu Yle A-Studiossa.


Yhteisöpalkinto: Kenrick Bingham                     

Kenrick Binghamilla oli keskeinen rooli Perustieteiden korkeakoulun ja matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hybridimuotoisen työskentelyn järjestämisessä tänä vuonna. Hänellä on laaja yleiskuva korkeakoulun ja laitoksen asioista. Hän on erittäin avulias ja positiivinen, mikä näkyy monin eri tavoin. Hän on innostava ja ammattimainen, oikea moniosaaja. Hän tuntuu tietävän kaikesta ja on samalla ystävällinen. Hän on omistautunut muiden auttamiseen ja etenkin tutkijoiden elämän helpottamiseen.

Vuoden opetuspalkinto: Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Matematiikan ja systeemianalyysin laitos siirsi kaikki matematiikan peruskurssit ja tentit erittäin tehokkaasti etäopetukseen keväällä 2020. Kursseille osallistui enemmän opiskelijoita kuin koskaan ennen, ja laitoksen myöntämät opintopisteet kasvoivat yli 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi laitos tarjosi kesäkursseja verkossa. Syksyllä 2020 opetus toteutettiin hybridimuotoisena niin, että luennot olivat verkossa ja harjoitustyöt kampuksella. Ryhmäkoon rajoitusten vuoksi harjoitusryhmiä oli 150, ja lukukauden alussa laitos järjesti lisää ryhmiä opiskelijoiden suuren määrän vuoksi. Palkinnon ottivat vastaan laitoksen puolesta Pekka Alestalo, Ragnar Freij-Hollanti, Harri Hakula, Björn Ivarsson, Jukka Kohonen, Jarmo Malinen, Georg Metsalo, Anssi Mirka, Ville Turunen, David Radnell ja Matti Harjula.

 

 


Kaie Kubjas: On tärkeää rohkaista tyttöjä ja nuoria naisia opiskelemaan matematiikkaa

3. joulukuuta 2020

Yhdeksännellä luokalla Kaie Kubjaksen fysiikan opettaja antoi luokkansa tytöille eri kokeen kuin pojille, koska tytöt eivät hänen mielestään olleet hyviä fysiikassa. Samanaikaisesti Kubjas oli toinen Tarton alueellisessa fysiikan kilpailussa – ja sai opettajalta poikien kokeen tehtäväkseen. Nyt Kubjas on Aalto-yliopiston matematiikan professori ja European Women in Mathematics -yhdistyksen varajohtaja.
Photo: KukkaMaria Rosenlund.

”Joskus yhteiskunnalliset asenteet ovat sen mukaisia, että tytöt eivät olisi hyviä matematiikassa. On tärkeää rohkaista tyttöjä ja nuoria naisia, jos he eivät ole varmoja osaamisestaan. Opettajat voivat esimerkiksi tarjota lahjakkaille tytöille ja naisille mahdollisuuden osallistua harjoitteluun tai kilpailuihin”, Kaie Kubjas sanoo.

”Isäni on opiskellut matematiikkaa eikä hän koskaan sanonut, että tytöt eivät voisi opiskella matematiikkaa tai luonnontieteitä. Perheeni oli onneksi aina kannustava”, Kubjas jatkaa.

Kaie Kubjas on kotoisin Virosta, ja siellä yli puolet matematiikan opiskelijoista on naisia. Moni heistä myös päätyy matematiikan opettajaksi.

”Olen yllättynyt matematiikan naisopiskelijoiden vähäisestä määrästä Aallossa. Maisteriopinnoissa ei ole nuoria naisia juuri lainkaan. Professoreista on kuitenkin tällä hetkellä lähes neljäsosa naisia. Mutta mistä tulevat matematiikan naisprofessorit tulevaisuudessa, jos opiskelijoita ei juuri ole?”, kysyy Kubjas.

Kubjas on tehnyt tutkimusta ympäri maailmaa. Berliinissä oli jonkin verran matematiikan naisopiskelijoita, mutta kertaakaan hän ei nähnyt naisprofessoria luennoimassa. Pariisissa hän teki tutkimusta tietotekniikan laitoksella, eikä hän tavannut yhtäkään naisprofessoria. MIT:ssa Bostonissa Kubjas työskenteli niin ikään tietotekniikan laboratoriossa ja siellä oli sekä naistutkijoita että -professoreita.

Aktiivista yhdistystoimintaa

European Women in Mathematics on perustettu vuonna 1986, ja Kaie Kubjas aloitti sen varajohtajana heinäkuussa. Jäseniä on yhteensä 300-400. Aallosta on aktiivisesti toiminnassa mukana kolme tutkijaa Kubjaksen lisäksi. Professori Camilla Hollanti on toiminut vuosia yhdistyksen rahastonhoitajana. Tohtorikoulutettava Olga Kuznetsova vastaa yhdistyksen verkkosivuista ja niiden teknisestä ylläpidosta. Tohtorikoulutettava Ellie Dillon taas kirjoittaa uutisartikkeleita ja on mukana koostamassa uutiskirjettä.

Yhdistyksen toimintaan kuuluu muun muassa yleiskokous, joka järjestetään joka neljäs vuosi. Elokuussa 2022 se tullaan järjestämään Suomessa. Joka neljäs vuosi järjestetään lisäksi eurooppalainen matematiikan konferenssi (European Congress of Mathematicians). Lisäksi on paikallisia tapahtumia eri maissa, mentorointiohjelma, jaetaan matka-apurahoja sekä listataan avoimia työpaikkoja.

Parhaillaan European Women in Mathematics vetoaa tutkijauransa vasta aloittavien, naisten ja perheellisten tutkijoiden puolesta. Korona-aikanakin naiset pitävät yleensä enemmän huolta perheenjäsenistä, ovat he sitten vanhuksia tai lapsia. Toisaalta konferensseja on peruutettu ja muukin tutkijoiden verkostoituminen on hankaloitunut – eivätkä nämä haasteet jakaudu tasapuolisesti. Yhdistys haluaa vedota yliopistoihin, jotta nämä esimerkiksi pidentäisivät nuorten tutkijoiden määräaikaisia sopimuksia.

”Vetoomuksella on nyt noin 800 allekirjoittajaa ja lisäksi moni yhteisö on ilmaissut kannatuksensa vetoomukselle”, Kubjas sanoo.
Vetoomus on auki maaliskuuhun 2021 saakka.

 

Väitös matematiikan alalta, DI Vesa Vuojamo, 11.12.2020

27. marraskuuta 2020

Väitöskirjan nimi on “On Hypercomplex and Time-Frequency Analysis"

Väitöskirjassa tutkitaan kahta harmonisen analyysin osa-aluetta, Cliffordin analyysiä ja aikataajuusanalyysiä. Lisätietoja voi lukea oheisesta väitöstiedotteesta.

Vastaväittäjä on professori Paula Cerejeiras, Aveiron yliopisto, Portugal

Kustos on professori Juha Kinnunen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos.

Väittelijän yhteystiedot: Vesa Vuojamo, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos, +358500654241, vesa.vuojamo@aalto.fi

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteydellä Zoomissa.
https://aalto.zoom.us/j/65397035228


Väitös matematiikan alalta, DI Marko Voutilainen, 18.12.2020

27. marraskuuta 2020

Väitöskirjan nimi on "New approaches for modeling and estimation of discrete and continuous time stationary processes”

Väitöskirjassa esitellään uusia menetelmiä moniulotteisten stationaaristen aikasarjojen mallintamiseksi ja estimoimiseksi. Väitöskirjassa käsitellään myös erikseen jatkuva-aikaisia ja diskreettiaikaisia ilmiöitä. Lisätietoja väitöskirjasta löytyy oheisesta väitöstiedotteesta.

Vastaväittäjä on professori Paavo Salminen, Åbo Akademi, Suomi

Kustos on professori Pauliina Ilmonen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Väittelijän yhteystiedot: Marko Voutilainen, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, marko.voutilainen@aalto.fi, p. 0404131617

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteydellä Zoomissa, https://aalto.zoom.us/j/61650076687


Uusi epidemiamallinnus helpottaa koronastrategioiden arviointia

13. marraskuuta 2020

NordicMathCovid-hanke pyrkii aiempaa laaja-alaisemmin mallintamaan koronaa ja tulevia epidemioita. Lisäksi se rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä matemaattisen mallintamisen ja laajamittaisesti kerätyn terveysdatan ympärille.

”Yksi hankkeen tarkoituksista on vertailla maiden erilaisia koronamalleja ja -skenaarioita. Voimme esimerkiksi soveltaa Ruotsin lukuja Suomen ja Norjan ympäristöön tai katsoa, mitä olisi tapahtunut, jos Ruotsi olisi toiminut toisin”, sanoo professori Lasse Leskelä Aalto-yliopistosta.

Perinteinen epidemiamallinnus ei ota huomioon verkostorakennetta, maantieteellistä sijaintia tai ihmisten liikkuvuutta. Moderni verkostoteoria tarjoaa laskennallisia menetelmiä väestön kontaktirakenteiden mallintamiseen, mikä on tarpeen haluttaessa arvioida esimerkiksi koulujen sulkemisen vaikutusta epidemian hidastumiseen.

”Tutkimme isoja populaatioita. Emme oleta, että ihmiset ovat täysin satunnaisesti keskenään tekemisissä, vaan käytämme hyväksemme tietoa siitä miten sosiaaliset verkostot ovat yleensä rakentuneet: toisilla ihmisillä, esimerkiksi supertartuttajilla, on enemmän kontakteja kuin toisilla. Lisäksi sosiaaliset verkostot ovat klusteroituneita eli yhteydet menevät ristiin”, professori Mikko Kivelä kertoo.

Kontaktien, liikkuvuuden ja sosiaalisen aktiivisuuden suuri vaihtelu eri väestöryhmissä oleellisesti vaikuttaa epidemian leviämiseen ja immuniteetin muodostumiseen. Näiden ilmiöiden ymmärtämiseksi hankkeessa kehitetään uusia stokastiikan eli tilastomatematiikan malleja.
Lisää aiheesta: https://www.aalto.fi/fi/uutiset/uusi-epidemiamallinnus-helpottaa-koronastrategioiden-arviointia




Väitös matematiikan alalta, DI Niko Lietzén, 27.11.2020

10. marraskuuta 2020

Väitöskirjan nimi on: "On blind source separation under exotic data structures"

Tekoälyyn perustuva data-analyysi kasvattaa suosiotaan jatkuvasti. Ei tule aina ajatelleeksi, että monen arkisen asian mahdollistaa viime kädessä monimutkaiset matemaattiset algoritmit. Nykyään pidetään itsestäänselvyytenä, että esimerkiksi suurkaupungissa tuhannet ihmiset voivat puhua matkapuhelimeen samanaikaisesti hyvin pienellä alueella ilman että puhesignaalissa esiintyy ylimääräistä häiriötä. Yleisesti ottaen, häiriön erottaminen mielenkiinnon kohteena olevasta signaalista ei ole helppoa. Matkapuhelinsignaalien lisäksi, vastaavia ongelmia esiintyy esimerkiksi lääketieteessä aivotutkimuksen alalla. Koska aivotoimintaa mittaavia sensoreita ei voida tyypillisesti asettaa suoraan aivokuorelle, saadut mittaukset ovat sekoituksia aivojen eri osien aktiviteetista. Kun näistä mittauksista pyritään eristämään aivojen tiettyyn osaan liittyvä toiminta, tarvitaan matemaattisia algoritmeja tueksi. Sokean signaalinerottelun menetelmiä voidaan hyödyntää tämänkaltaisten mallintamisongelmien ratkaisemisessa. Mallintaja lähestyy ongelmaa siinä mielessä sokeasti, että usein sekoittavaa mekanismia ei täysin ymmärretä, kuten esimerkiksi aivotutkimuksessa. Tavoitteena on samanaikaisesti mallintaa sekä sekoittavaa systeemiä että erottaa kiinnostuksen kohteena olevat signaalit epätoivotusta häiriöstä.

Tekoälyn räjähdysmäinen suosion kasvu on luonut kysyntää menetelmille, joita voidaan soveltaa yhä eksoottisimmille sovelluskohteille. Väitöskirjassa laajennetaan sokean signaalinerottelun menetelmiä kompleksiarvoisille sekä tensoriarvoisille aineistoille. Näitä molempia esiintyy erityisesti aivotutkimuksen alalla. Väitöskirjassa esitellään uusia algoritmeja ja tarkastellaan erilaisten sokean signaalinerottelun mallien ratkaisemista. Väitöskirja vastaa matemaattisin argumentein, miksi jokin menetelmä toimii tietyssä tilanteessa, kun taas kilpaileva algoritmi epäonnistuu täysin signaalien erottelussa. Väitöskirjassa johdetut asymptoottiset ominaisuudet ovat ajankohtaisempia kuin koskaan nykyisten valtavien aineistojen aikakaudella.

Vastaväittäjä on professori Davy Paindaveine, Universite de Libre Bruxelles, Belgia

Kustos on apulaisprofessori Pauliina Ilmonen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Väittelijän yhteystiedot: Niko Lietzén, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos, p. +358 408374036, niko.lietzen@aalto.fi

Elektroninen väitöskirja

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteydellä Zoomissa.
https://aalto.zoom.us/j/68817346436


Väitös matematiikan alalta, DI Antti Ojalammi, 13.11.2020

28. lokakuuta 2020

Väitöskirjan nimi on "Solution of coupled acoustic eigenvalue problems"

Puheentutkimuksessa vokaaliäänteitä voidaan luokitella ääntöväylän alimpien resonanssitaajuuksien avulla. Nämä taajuudet voidaan määrittää joko signaalinkäsittelyllä ääninäytteestä tai laskennallisesti ratkaisemalla akustinen ominaisarvotehtävä. Jälkimmäiseen tarvitaan laskentaverkko, joka tuotetaan lääketieteellisestä kuvadatasta. Samanaikaisesti tallennetuista ääni- ja kuvanäytteistä määriteltyjä resonanssitaajuuksia voidaan verrata keskenään laskentamallin validoimiseksi.

Tässä väitöskirjassa esitellään automatisoitu menetelmä pinta- ja laskentaverkkojen luomiseen magneettikuvausdatasta sekä mallinnetaan akustinen mittalaite 3D-tulostettujen ääntöväylägeometrioiden mittaamiseen. Lisäksi kehitetään laskentamenetelmä, jolla voidaan tehokkaasti ratkaista akustinen ominaisarvotehtävä geometriassa, jossa erilaisia ääntöväyläkonfiguraatioita kytketään laskennallisesti raskaaseen akustiseen ympäristöön.

Edellä kuvatun menetelmän yleistyksenä esitellään myös hajautettuun laskentaympäristöön soveltuva Laplace -operaattorin ominaisarvotehtävien ratkaisumenetelmä, jossa laskentaverkko voidaan pilkkoa alialueisiin, ja kunkin alialueen laskennallista vaativuutta voidaan vähentää. Alialueisiin liittyvät tehtävät ovat toisistaan riippumattomia. Menetelmä soveltuu siis tilanteisiin, joissa laskentaa suorittavien tietokoneiden välinen kommunikointi on kallista, kuten esimerkiksi pilvilaskentapalveluihin.

Vastaväittäjä on professori Kathrin Smetana, University of Twente, Alankomaat

Kustos on professori Antti Hannukainen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos.

Väittelijän yhteystiedot: Antti Ojalammi, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos, p. 050 410 3187, antti.ojalammi@aalto.fi

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteydellä Zoomissa.
https://aalto.zoom.us/j/67688067521

Elektroninen väitöskirja

Zoom pikaopas:https://www.aalto.fi/fi/palvelut/zoom-pikaopasVäitöskirja on julkisesti esillä 10 päivää ennen väitöstilaisuutta osoitteessa:https://aaltodoc.aalto.fi/doc_public/eonly/riiputus/?lang=fi


Väitös matematiikan alalta, Msc Mohamed Taoufiq Damir, 6.11.2020

28. lokakuuta 2020

Väitöskirjan nimi on "Well-rounded lattices and applications to physical layer security".

Vastaväittäjä on professori Kazim Büyükboduk, University College Dublin, Irlanti

Kustos on professori Camilla Hollanti, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos.

Väittelijän yhteystiedot: Mohamed Taoufiq Damir, 0505215321, mohamed.damir@aalto.fi / mohamed.taoufiq.damir@gmail.com

Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteydellä Zoomissa. Linkki tilaisuuteen lisätään tänne myöhemmin.

Zoom pikaopas:https://www.aalto.fi/fi/palvelut/zoom-pikaopasVäitöskirja on julkisesti esillä 10 päivää ennen väitöstilaisuutta osoitteessa:https://aaltodoc.aalto.fi/doc_public/eonly/riiputus/?lang=fi


Kvanttimekaniikan uuden tulkinnan mukaan todellisuus on mittaajasta riippumaton

9. lokakuuta 2020

Vapaa-ajallaan kvanttimekaniikkaa tutkivat valtion virkamiehet Jussi Lindgren ja Jukka Liukkonen tutkivat tuoreimmassa artikkelissaan Heisenbergin vuonna 1927 kehittämää epätarkkuusperiaatetta. Sen mukaan paikkaa ja liikemäärää ei voida määrittää samanaikaisesti äärettömän tarkasti, vaan esimerkiksi mittausta tekevällä ihmisellä on vaikutusta arvoihin.

Lindgren ja Liukkonen päätyivät kuitenkin tutkimuksessaan siihen, että paikan ja liikemäärän korrelaatio eli niiden välinen riippuvuus on pysyvä. Toisin sanoen todellisuus on mittaajasta riippumaton itsenäinen olio. He hyödynsivät tutkimuksessaan stokastista optimisäätöteoriaa.  Sen viitekehyksessä Heisenbergin epätarkkuusperiaate on termodynaamisen tasapainon ilmentymä, jossa satunnaismuuttujien korrelaatiot eivät häviä.

Lisätietoa:

Artikkeli: The Heisenberg Uncertainty Principle as an Endogenous Equilibrium Property of Stochastic Optimal Control Systems in Quantum Mechanics https://www.mdpi.com/2073-8994/12/9/1533

Jussi Lindgren
jussi.lindgren@aalto.fi

Jukka Liukkonen
jukka.liukkonen@aalto.fi

 


Väitös systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta, MSc Alessandro Mancuso, 18.9.2020

3. syyskuuta 2020

Väitöskirjan nimi on "Risk-informed optimization of mitigation strategies in safety-critical systems"

Vastaväittäjä: professori Lesley Walls, University of Strathclyde, Yhdistynyt kuningaskunta

Kustos: professori Ahti Salo, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Vastuuprofessorit: professori Ahti Salo, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos ja professori Enrico Zio, Politecnico di Milano, Italia

Väittelijän yhteystiedot: Alessandro Mancuso, Department of Mathematics and Systems Analysis, alessandro.mancuso@aalto.fi


Kesän 2021 Bridges-konferenssi

16. joulukuuta 2019
Due to the covid-19 pandemic we will not be able to hold the Bridges Conference planned for Aalto University in August 2020.  We will continue to process the papers for the Proceedings as planned, so authors of accepted papers will have their work officially recognized as reviewed and published.  There will be a new paper cycle for the next Bridges Conference in the summer of 2021. More information can be found on the conference website.

28th Nordic Congress of Mathematicians

27. marraskuuta 2019
28th Nordic Congress of Mathematicians, Aalto University, Finland, August 12-15, 2021

Sivusta vastaa: webmaster-math [at] list [dot] aalto [dot] fi