Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Ajankohtaista

Uusia matematiikan ja systeemianalyysin tuntiopettajia keväälle 2023

7. lokakuuta 2022

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun matematiikan ja systeemianalyysin laitokselle haetaan

Matematiikan ja systeemianalyysin uusia tuntiopettajia kevätlukukaudelle 2023

Tehtäviisi kuuluu harjoitusryhmien vetäminen sekä harjoitusten ja tenttivastausten tarkistaminen

Matematiikan osalta hakijoilta edellytetään vähintään 20 op:n matematiikan yliopisto-opintoja hyvin arvosanoin, ja systeemianalyysin osalta kyseisen kurssin aiempaa suorittamista. Aiempi opetuskokemus katsotaan ansioksi, mutta ei ole välttämätöntä. Työ on osa-aikaista (2-4h/viikko), ja palkkaus 30-40 euroa/opetustunti koulutuksesta ja kurssin tasosta riippuen. Tenttien ja harjoitusten korjaamisesta maksetaan (tyypillisesti) erikseen 300-400 euroa kurssista ja koulutuksesta riippuen. 

Työtehtävät on tarkoitettu Aalto-yliopiston perusopiskelijoille.

Tärkeää! Jos et ole hakuhetkellä Aallossa töissä, hae tehtävää sähköisen hakujärjestelmän kautta. Jos olet hakuhetkellä Aallossa töissä, hae tehtävää sisäisenä työnhakijana Workdayn kautta, ohjeet: Sisäisen työpaikan hakeminen | Aalto-yliopisto.

Liitteeksi tarvitaan vapaamuotoinen motivaatiokirje, cv ja opintorekisteriote (sähköisesti tilattu riittää).

Toimita liitteet pdf-muodossa yhtenä dokumenttina ja jätä hakemus viimeistään maanantaina 7.11.22.

Hakemusten perusteella osa hakijoista kutsutaan sähköiseen työhaastatteluun.

Lisätietoja johanna.glader@aalto.fi. 

HUOM! Jos olet aiemmin toiminut tuntiopettajana MS-laitoksella, olet saanut asiasta erillisen sähköpostin.


Väitös matematiikan alalta, M.Sc. Cintia Pacchiano Camacho, 23.9.2022

15. syyskuuta 2022

Vastaväittäjä on apulaisprofessori Cristiana De Filippis, University of Parma, Italia

Kustos on professori Juha Kinnunen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Väittelijän yhteystiedot: cintia.pacchiano@aalto.fi, +358 (50) 4149900

Väitöstilaisuus järjestetään kampuksella.

Väitöskirja on julkisesti nähtävillä 10 päivää ennen väitöstä Aalto-yliopiston julkaisuarkiston verkkoriiputussivulla.

Elektroninen väitöskirja

Väitöstiedote:

Väitöskirjassa tutkitaan olemassaolo- ja säännöllisyysominaisuuksia variaatiolaskentaan liittyville funktioille metrisessä mitta-avaruudessa, joka toteuttaa heikon Poincarén epäyhtälön ja jonka mitta on tuplaava. Erityisesti työssä tarkastellaan kokonaisheilahteluun liittyvän virtauksen (total variation flow, TVF) variaatioratkaisuja ja (p,q)-Dirichlet-integraalin kvasiminimoijia. Väitöskirjan pääteemana on laajentaa variaatiolaskennan klassisia tuloksia metrisen mitta-avaruuden kontekstiin.

Variaatiolaskennan menetelmät tarjoavat lähestymistavan funktionaalien minimointiongelmien ratkaisuun. Menetelmien tavoitteena on esittää välttämättömät ja riittävät ehdot minimoijan olemassaololle sekä ehdot, joiden nojalla minimi on teoriassa mahdollista laskea. Variaatiolaskenta liittyy läheisesti osittaisdifferentiaaliyhtälöiden teoriaan, sillä minimointiongelman ratkaisun olemassaolo yleensä edellyttää, että kyseinen funktio toteuttaa tietyn osittaisdifferentiaaliyhtälön.

Väitöskirjassa keskitytään useisiin Dirichlet-tyypin integraaliin liittyviin funktioluokkiin. Aluksi työssä esitetään TVF:n variaatioratkaisun määritelmä metrisessä mitta-avaruudessa. Ratkaisun olemassaolo osoitetaan, minkä lisäksi työssä esitetään välttämättömät ja riittävät ehdot ratkaisun jatkuvuudelle annetussa pisteessä. Lineaariset kasvuehdot toteuttavia parabolisia ongelmia ei ole tiettävästi käsitelty aiemmin kirjallisuudessa metrisen mitta-avaruuden kontekstissa. Työssä käsitellään (p,q)-Dirichlet-integraalia puhtaasti variaatiolaskennan kautta. Kyseiselle integraalille esitetään kvasiminimoijan määritelmä. Ylägradientin ja Newton-avaruuden käsitteitä käyttäen työssä osoitetaan säännöllisyystuloksia sekä lokaalisti että alueen reunalle asti. Lopuksi todistetaan korkeampaan integroituvuuteen ja stabiilisuuteen liittyviä tuloksia metrisessä mitta-avaruudessa.

Analyysi metrisessä mitta-avaruudessa on aktiivinen ja itsenäinen tutkimusala, joka yhdistää tutkijoita matematiikan eri osa-alueilta. Sillä on sovelluksia moniin eri tieteenaloihin vaihdellen geometrisesta ryhmäteoriasta epälineaarisiin osittaisdifferentiaaliyhtälöihin, ja jopa teoreettiseen tietojenkäsittelytieteeseen. Näin ollen tutkimus alalla voi edistää ilmiöiden ymmärrystä ja johtaa uusiin tuloksiin, jopa klassisessa Euklidisen avaruuden tapauksessa.


Väitös matematiikan ja tilastotieteen alalta, DI Sami Helander, 25.8.2022

12. elokuuta 2022

Viimeaikainen teknologinen kehitys on mahdollistanut mittaustarkkuuden ja tallennuskapasiteetin kasvun, tuoden valtavan suuret ja korkeaulotteiset aineistot osaksi arkipäivää lähes kaikilla tieteenaloilla. Funktionaalinen data – joukko jatkuvista prosesseista kerättyjä mittaussarjoja – on noussut aineistotyyppinä merkittävään rooliin rakenteellisten ominaisuuksien monipuolisuutensa johdosta. On helppo löytää lukuisia hyviä esimerkkejä funktionaalisista aineistoista: meteorologiset mittaukset kuten lämpötila ja sademäärä, lasten kasvukäyrät, sekä päivittäinen sähkönkulutus ovat kaikki arkisia esimerkkejä funktionaalisen datan piiriin kuuluvista prosesseista.

Funktionaalisten aineistojen rakenteen ja muodon tarkastelu on usein avainasemassa aineistoissa piilevien tärkeiden vaihtelun tyyppien löytymiselle. Esimerkiksi kouluikäisillä lapsilla kasvukäyrän poikkeama tyypillisestä kasvumallista voi olla yksi ensimmäisistä varoitusmerkeistä taustalla piileville terveyden tai hyvinvoinnin ongelmille. Toisaalta, sähkönkulutuksen tarkka ennustaminen on ensiarvoisen tärkeää jotta tuotantoyhtiö voi sovittaa tuotantonsa kysyntään. Ehkäpä lapsen ja koiran siluettien erottaminen kuvassa voi olla tärkeää konenäön sovelluksissa itseajaville autoille. Kaikenkaikkiaan, kehitteillä olevien uusien metodien herkkyys muodon ja rakenteen vaihteluille on noussut tärkeäksi aiheeksi kirjallisuudessa. Kuitenkin, muodon tyypillisyyden tai epätyypillisyyden määrittely on osoittautunut haastavaksi pulmaksi. Kuinka tarkasti paikallisten piirteiden pieniä vaihteluja on tutkittava? Mikä täsmällisesti tekee havaitusta käyrästä ‘liian kurvikkaan’ verrattuna otoksen muihin havaintoihin? On aika jättää klassinen, käyrän sijaintia painottava tarkastelu kylmästi paitsioon ja siirtää analyysin painopiste muotoon.

Väitöskirja esittelee uusia lähestymistapoja havaintojen muodon tyypillisyyden ja samankaltaisuuden määrittämiselle, sekä tutkii näiden työkalujen ominaisuuksia käytännössä ja teoreettisesti. Lisäksi väitöskirja tarkastelee metodien käytännön toteutusta merkittävimmissä sovelluskohteissa kuten ohjatussa oppimisessa sekä poikkeavuuksien tunnistuksessa, ja arvioi niiden suoriutumista useisiin moderneihin kilpailijoihin verrattuna. Erityisesti, väitöskirja havainnollistaa ehdotettujen metodien erinomaisia ominaisuuksia ja näyttää niiden pystyvän vastaamaan tai jopa voittamaan monet johtavista kilpailijoista useissa yleisissä sovelluksissa.

Vastaväittäjä on professori Thomas Verdebout, Université Libre de Bruxelles, Belgia

Kustos on professori Pauliina Ilmonen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Väittelijän yhteystiedot: sami.helander@aalto.fi, +358 50 5186136

Väitöstilaisuus järjestetään kampuksella (Otakaari 1, sali H304).

Väitöskirja on julkisesti nähtävillä 10 päivää ennen väitöstä Aalto-yliopiston julkaisuarkiston verkkoriiputussivulla.

Elektroninen väitöskirja


Helsingissä järjestettävä kansainvälinen matematiikan suurtapahtuma lähestyy

27. kesäkuuta 2022
Aalto University Töölö. Photo: Mikko Raskinen, Aalto University.

Matemaatikoiden tärkein kansainvälinen tapaaminen ICM2022 oli tarkoitus järjestää Pietarissa heinäkuussa 2022 ja sen avaajana piti olla Vladimir Putin. Ukrainan sodan vuoksi kongressi päätettiin siirtää verkkoon ja etsiä sen avajaisille korvaava paikka. Kansainvälinen matematiikan unioni (IMU) sai useilta tahoilta tarjouksia korvaavista paikoista. Suomen matemaatikkoyhteisö tarjoutui järjestämään tämän tilaisuuden Helsingissä 5-6.7.2022 ja IMU hyväksyi Suomen kutsun.

ICM 2022 -kongressin avajaiset järjestetään Helsingissä Aalto Töölön tiloissa 5.7.2022 ja silloin ansioituneille matemaatikoille jaetaan Fields-mitalitCarl Friedrich Gauss -palkintoChern-mitaliLeelavati-palkinto sekä matemaattisen tietojenkäsittelyn Abacus- palkinto. Kyseiset palkinnot ovat matemaatikkojen keskuudessa suuresti arvostettuja osoituksia merkittävistä tieteellisistä saavutuksista matematiikan alalla. IMU:n myöntämistä mitaleista Fields-mitali tunnetaan myös tieteenalan ulkopuolella Nobelin palkintoon vertautuvana huomionosoituksena.

Avajaiset järjestetään Aalto-yliopisto Töölön juhlasalissa ja paikalle odotetaan noin 600 henkeä sekä kansainvälistä lehdistöä, sillä palkintojenjako on perinteisesti ollut myös mediatapahtuma. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa juhlallisen tilaisuuden. Tilaisuuden juontaa professori Camilla Hollanti Aalto-yliopistosta.

Seuraavana päivänä 6.7. palkintojen saajat pitävät Aalto-yliopisto Töölön auditoriossa esitelmiä ajankohtaisimmasta ja uraauurtavimmasta matemaattisesta tutkimuksesta. Niin palkintojenjakotilaisuus kuin palkittujen tieteelliset luennotkin suoratoistetaan verkkoon virtuaalisen ICM-konferenssin osallistujille.

Suomessa tapahtuman järjestelyistä vastaavat Suomen Tiedeakatemian alainen Matematiikan kansallinen komitea, jonka puheenjohtaja on Helsingin yliopiston matematiikan professori Antti Kupiainen ja Suomen matemaattinen yhdistys, jonka puheenjohtaja on Helsingin yliopiston matematiikan professori Tuomo Kuusi, sekä näiden järjestöjen kautta suuri joukko suomalaisia matemaatikkoja, kuten Aalto-yliopiston professori Nuutti Hyvönen.

Professori Antti Kupiainen ja professori Tuomo Kuusi pitävät tilaisuuden saamista Suomeen suurena kunnianosoituksena Suomelle ja Suomen matematiikalle. Tilaisuus on järjestetty Suomessa vain kerran aikaisemmin, vuonna 1978.

Tapahtuman yhteydessä järjestetään useita eri alojen matemaatikkojen tapaamisia ja satelliittikonferensseja, kuten 1.-2.7.2022 matematiikan alan naisten järjestämä World Meeting for Women in Mathematics konferenssi, jossa jaetaan sata vuotta sitten syntyneen Olga Aleksandrovna Ladyženskajan mukaan nimetty matemaattisen fysiikan palkinto.  Helsingissä 28.6.–7.7. järjestettävässä Probability and Mathematical Physics -satelliittikonferenssissa puhujina on useita aiempia Fields-mitalisteja.

 

IMU:n palkintojenjako 5.7.2022 klo 10-16Ohjelma

Tilaisuutta voi seurata Livestreaminä verkossa

 

Alkuperäinen tiedote Helsingin yliopiston sivuilla

Yhteystiedot:

Professori Antti Kupiainen, Helsinkin yliopisto, antti.kupiainen@helsinki.fi, puh. 050 4480305   

Professori Tuomo Kuusi, Helsingin yliopisto, tuomo.kuusi@helsinki.fi, puh. 050 5560814

Professori Camilla Hollanti, Aalto-yliopisto, camilla.hollanti@aalto.fi, puh. 050 5628987

Matematiikan alan naisten konferenssin osalta:
Vanhempi yliopistonlehtori Kirsi Peltonen, Aalto-yliopisto, kirsi.peltonen@aalto.fi, puh. 050 5747006




How to build an inclusive research group: interview with Camilla Hollanti

27. kesäkuuta 2022
Camilla Hollanti, photo: Lasse Lecklin.
Camilla Hollanti is head of the research group “Algebra, Number Theory and Applications” at Aalto University, which has a very striking gender balance. Read the interview (European Women in Mathematics)


Väitös matematiikan alalta, DI Kristian Moring, 6.7.2022

27. kesäkuuta 2022

Väitöskirjassa tutkitaan epälineaaristen osittaisdifferentiaaliyhtälöiden kahta prototyyppiä, joilla on huokoisen aineen tyyppiset tai p-kasvuehdot. Tällaisia yhtälöitä voidaan pitää lämpöyhtälön epälineaarisina yleistyksinä, jotka mallintavat erilaisia fysikaalisia ilmiöitä, kuten kaasun virtausta huokoisessa aineessa, lämmön johtumista, tai veden liikettä maaperässä. Väitöskirjassa tutkitaan kyseisten yhtälöiden ratkaisujen sekä ratkaisujen gradientin säännöllisyyttä. Työssä osoitetaan ratkaisun gradientin reunasäännöllisyyteen liittyvä tulos korkeamman integroituvuuden muodossa huokoisen aineen tyyppisille yhtälöille. Lisäksi ratkaisujen sekä ratkaisujen gradienttien osoitetaan olevan stabiileja yhtälöä karakterisoivan parametrin suhteen. Jos ratkaisun käytöstä rajoittaa este, työssä osoitetaan ratkaisun olevan jatkuva mikäli este on riittävän säännöllinen. Esteongelma liittyy läheisesti superratkaisun käsitteeseen, joka väitöskirjassa määritellään vertailuperiaatteen avulla. Työssä näytetään, että tällä tavoin määritellyt superratkaisut voidaan jakaa kahteen erilliseen luokkaan, joille osoitetaan useita karakterisointeja. Tulokset osoittavat, että ratkaisuilla sekä ratkaisujen gradientilla on ominaisuuksia, jotka ovat matemaattisesti oleellisia. Tulosten todistukset vaativat uusia matemaattisia tekniikoita ja niiden soveltamista, jotka voivat osoittautua hyödyllisiksi myös muissa yhteyksissä.

Vastaväittäjä on professori José Miguel Urbano, Universidade de Coimbra, Portugal

Kustos on professori Juha Kinnunen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Väittelijän yhteystiedot: kristian.moring@aalto.fi

Väitöstilaisuus järjestetään kampuksella (Otakaari 4, sali 216).

Väitöskirja on julkisesti nähtävillä 10 päivää ennen väitöstä Aalto-yliopiston julkaisuarkiston verkkoriiputussivulla.

Elektroninen väitöskirja


Matematiikan alan konferenssit kesällä 2022

27. kesäkuuta 2022

26.6.-1.7. Informaatioteorian symposium: The 2022 IEEE International Symposium on Information Theory (ISIT)

28.6.-7.7. Todennäköisyyden ja matemaattisen fysiikan konferenssi Probability and Mathematical Physics, johon sisältyy World Meeting for Women in Mathematics 1.-2.7., Olga Ladyzhenskaya -palkintojenjako 2.7. sekä IMU Award Ceremony 2022 (Fields-mitalien palkintojenjakoa voi seurata myös verkossa 5.7.)

6.-14.7. The International Congress of Mathematicians 2022 (ICM 2022) (virtuaalitapahtuma)

3.–6.7. Operaatiotutkimuksen EURO 2022

31.7.–5.8. Matematiikkaa ja taiteita yhdistävä Bridges-konferenssi, jossa on suurelle yleisölle suunnattu  Bridges 2022 Family Day & Math-Art Expo Kansallismuseosssa

18.-21.8. Pohjoismainen Nordic Congress of Mathematicians

22.-26.8. European Women in Maths conference


Virkkaaminen kirkastaa ajattelua, sanoo radikaali ja palkittu matematiikanopettaja

27. kesäkuuta 2022
Kirsi Peltonen. Photo: Mikko Raskinen.


Aalto-yliopiston matemaatikot ovat kesän aikana mukana kaikkiaan seitsemän konferenssikokonaisuuden järjestelyissä. Osa konferensseista on siirtynyt kaksikin vuotta koronan vuoksi, osa taas on siirretty Venäjältä Suomeen.

Vanhempi yliopistonlehtori Kirsi Peltonen on mukana järjestämässä naismatemaatikoiden kansainvälistä kokousta 1.–2.7., sekä matematiikkaa ja taidetta yhdistävää Bridges-konferenssia 31.7.–5.8. Näiden lisäksi esimerkiksi Aallon Töölön tiloissa tullaan jakamaan matematiikan Nobeleiksi kutsutut Fields-mitalit 5.7. Matematiikan konferenssikesä jatkuu aina elokuun loppuun saakka ja osa konferensseista järjestetään tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa.

Kirsi Peltonen on palkittu matematiikan opettaja ja opetuksen uudistaja. Hän puhui poikkitieteellisyydestä jo 90-luvulla, jolloin sitä pidettiin liian radikaalina.

Peltonen yhdistää opetuksessaan käsillä tekemistä ja matematiikkaa.  Peltoselle itselleen virkkaaminen, neulominen ja ompelu ovat olleet aina tärkeitä, ja niistä on ollut hänelle hyötyä matemaattisessa ajattelussa. Virkkausten ja origamien kaltaiset kolmiulotteiset mallit auttavat hahmottamaan matematiikkaa eri lailla ja tekevät siitä vähemmän pelottavaa, oli kyseessä sitten alakoululainen tai yliopisto-opiskelija.

”Matematiikkaa on kaikkialla, ja peloton suhtautuminen siihen on kaiken oppimisen ytimessä. Taiteen visuaaliset menetelmät tuovat hyvää kosketuspintaa matematiikan tutkimuksen olennaisiin elementteihin”, toteaa Peltonen.

Aallossa Peltonen on vetänyt muun muassa suosittua "Kristallikukkia peilisaleissa: Matematiikka kohtaa taiteen ja arkkitehtuurin" -kurssia.

”Kansainvälisestikin ainutlaatuista on se, että meillä on kokonainen matematiikkaa ja taiteita yhdistävä sivuaine, ei vain yksittäistä kurssia. Aalto Math & Arts on ollut esillä esimerkiksi Future Labs -näyttelyssä Shanghaissa”, Peltonen sanoo.

2018 Peltonen sai Suomen matemaattisen yhdistyksen matematiikkapalkinnon. Perusteena oli pitkäaikainen, innovatiivinen ja tuloksekas työskentely matematiikan ja taiteen raja-aitojen madaltamiseksi.

”Intohimoa matematiikkaa kohtaan on vaikea selittää, mutta se on ollut keskeinen osa kaikkea toimintaani niin kauan kuin muistan”, Peltonen sanoo.

Peltonen on myös luennoinut ahkerasti matematiikan ja taiteen yhdistämisestä Suomessa ja maailmalla sekä ollut innostamassa lisää nuoria naisia tekniikan aloille järjestämällä työpajoja Shaking up Tech -tapahtumassa.

Aalto Math & Arts -sivut


Väitös systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta, DI Pekka Laitila, 25.5.2022

13. toukokuuta 2022

Epävarmuuden vallitessa tehtävät päätökset ja riskienhallinta ovat toistuvia haasteita yritysmaailmassa ja julkishallinnossa. Usein päätöksenteko-ongelman viitekehys koostuu erilaisista osatekijöistä ja muuttujista, joiden keskinäisiä riippuvuussuhteita on vaikea hahmottaa tai tuntea tarkasti. Syynä voi olla sopivan tilastollisen datan puute tai haaste tunnistaa oleellinen data. Tällaiset ongelmat ovat tyypillisiä tilanteissa, joissa riskit ovat ennen kokemattomia tai luonteeltaan täysin uusia. Esimerkkitilanteita ovat muun muassa uudenlaiset projektit, ekologiset ja taloudelliset katastrofit sekä valtiollisen tason konfliktit.

Sopivan tilastollisen datan puuttuessa on saatavilla kuitenkin usein sekä asiantuntijatietämystä että monipuolista informaatiota koskien toisiinsa epäsuorasti liittyviä osatekijöitä. Tällaisissa tilanteissa päätöksentekoa ja riskien arviointia voidaan tehokkaasti tukea niin sanotulla Bayes-verkolla. Se kuvaa toisiinsa linkittyvistä komponenteista koostuvaa systeemiä sekä visuaalisesti että numeerisesti. Bayes-verkko mahdollistaa riskien määrittelyn tarkasti lukuarvoilla ja komponenttien välisen vuorovaikutuksen selvän esittämisen. Se voidaan rakentaa yhdistämällä erilaisia tietolähteitä kuten kokeellista ja historiallista dataa sekä asiantuntijatietämystä. Bayes-verkkoja hyödynnetään lukuisissa sovelluksissa eri aloilla. Esimerkkejä ovat lääketieteellinen päätöksenteko, epidemioihin, ekosysteemeihin ja teollisuuteen liittyvä riskianalyysi sekä yhteiskunnallinen ja sotilaallinen suunnittelu.

Väitöskirjassa kehitetään Bayes-verkkojen rakentamista asiantuntijatietämyksen pohjalta. Tämä rakentamiskäytäntö on yleinen käytännön sovelluksissa ja sisältää substanssiasiantuntijan subjektiivista arviointia. Väitöskirjan pääkontribuutio ovat uudet menettelytavat, jotka auttavat asiantuntijaa määräämän tarvittavia numeerisia riippuvuuksia Bayes-verkkojen komponenttien välille. Menettelytavat parantavat jo olemassa olevaa menetelmää, jota käytetään yleisesti Bayes-verkkosovelluksissa. Ne vähentävät asiantuntijan arviointivaivaa ja laajentavat perustana olevan menetelmän käyttöpiiriä. Niiden hyödyntämistä tukevat yksityiskohtaiset ohjeistukset sekä tietokonesovellukset. Kokonaisuudessaan uudet menettelytavat helpottavat ja tukevat Bayes-verkkojen tehokasta ja monipuolista käyttöä eri sovellusaloilla.

Vastaväittäjä on professori Norman Fenton, Queen Mary University of London, Englanti

Kustos on professori Kai Virtanen, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Väittelijän yhteystiedot: pekka.laitila@aalto.fi

Väitöstilaisuus järjestetään kampuksella ja etäyhteydellä Zoomissa. Linkki tilaisuuteen

Väitöskirja on julkisesti nähtävillä 10 päivää ennen väitöstä Aalto-yliopiston julkaisuarkiston verkkoriiputussivulla.

Elektroninen väitöskirja


Laitoksen Biitsi Party 2022

5. huhtikuuta 2022
Olikohan päivämäärällä (aprillipäivä) vaikutusta osallistujien vähäiseen määrään..
joka tapauksessa Biitsi oli ihana, ruoka hyvää ja meillä oli niiiiiin hauskaa:)

Kiitos osallistujille!  Tässä muutama kuva.

Summer 2022 Bridges conference

5. elokuuta 2021
In 2022 we are planning to hold an in-person Bridges conference! Join us for invited and contributed talks, hands-on workshops, art galleries and live performance events, and an excursion.

Sivusta vastaa: webmaster-math [at] list [dot] aalto [dot] fi