Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Ajankohtaista

Kvanttiteknologia valittiin Suomen Akatemian huippuyksiköksi

31. toukokuuta 2017

Suomen Akatemia on valinnut Aalto-yliopiston kvanttiteknologian huippuyksikön jatkokaudelle huippuyksikköohjelmaansa vuosille 2018–2025. Yksikköä johtaa professori Jukka Pekola Aalto-yliopistosta. Aalto-yliopisto on myös partnerina mukana kahdessa muussa huippuyksikössä: Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikössä on Aallosta mukana Antti Hannukainen ja Nuutti Hyvönen ja Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä Jaan Praks.

Huippuyksikköohjelmaan valittiin kaikkiaan 12 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 12 yliopistosta tai tutkimuslaitoksesta.

Suomen Akatemia sai tämänkertaiseen huippuyksikköhakuun yhteensä 179 aiehakemusta. Näistä kutsuttiin varsinaiselle kierrokselle 34 hakijaa. Akatemia valitsee huippuyksiköt kansainvälisten arviointien ja huippuyksikköohjelman tavoitteiden pohjalta. Arvioinnissa painotettiin sitä, että huippuyksikkö on korkeaa tieteellistä laatua, tekee läpimurtotutkimusta ja edistää tieteen uudistumista. Lisäksi arvioitiin huippuyksikön potentiaalia nousta kansainvälisen tason huipulle tai pysyä siellä ja sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tutkimuksen lippulaivoja

Suomen Akatemian huippuyksiköt ovat suomalaisen tutkimuksen lippulaivoja. Oman tieteenalansa kansainvälisessä kärjessä olevat yksiköt uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja kouluttavat suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään uusia lahjakkaita tutkijoita. Huippuyksikön rahoituskausi pitenee kuudesta vuodesta kahdeksaan, ja ensimmäisen nelivuotiskauden jälkeen yksikölle tehdään tieteellinen väliarviointi.

Huippuyksikkö on tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristö, jolla on selkeät tutkimukselliset päämäärät ja yhteinen johto. Huippuyksiköitä rahoittavat Suomen Akatemia, yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset. Lisäksi yksiköt saavat rahoitusta useista muista lähteistä.

Lue lisää:
Suomen Akatemian tiedote
Huippuyksikköohjelmaan 2018­-2025 valitut huippuyksiköt (pdf)

Aalto sai kahdeksan uutta akatemiatutkijaa

11. toukokuuta 2017

Suomen Akatemian torstaina 11. toukokuuta julkistamat rahoituspäätökset tuovat Aaltoon kahdeksan uutta akatemiatutkijaa ja 13 tutkijatohtoria. Rahoitus kohdistuu luonnontieteiden ja tekniikan aloille. Akatemiatutkijoiden osuus Aaltoon tulleesta rahoituksesta on 3 476 000 euroa ja tutkijatohtoreiden 3 333 000 euroa. Akatemiatutkijatehtävät ovat viisivuotisia ja tutkijatohtoritehtävät kolmevuotisia.

”Aallon kannalta kokonaistulos on jälleen erinomainen. Olen erittäin ylpeä sekä akatemiatutkijoiden että tutkijatohtoreiden hienosta työstä niin tutkimuksen kuin tutkimusrahoituksen saralla”, sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen.

Uudet akatemiatutkijat ovat vahvasti kansainvälistä joukkoa.

”Tuoreet rahoituspäätökset kertovat siitä, että tutkimuksemme on jo maailman huippua valikoimillamme alueilla. Uusia lahjakkaita tutkijoita ei kuitenkaan saada Suomeen ilman vahvaa pohjaa, ja tässä kansainvälisen tason jo saavuttaneet monikansalliset tutkijaryhmät ovat tärkeitä”, Pulkkinen sanoo.

Kahdeksasta uudesta akatemiatutkijasta neljä työskentelee teknillisen fysiikan alueella. "Teknillisen fysiikan menestys Suomen Akatemian rahoitushauissa ei ole tullut yllätyksenä, sillä taustalla on vuosikymmenten mittainen rakennustyö", sanoo professori ja teknillisen fysiikan laitoksen johtaja Matti Kaivola.

”Olemme panostaneet määrätietoisesti tietyille tutkimusaloille eli kiinteän aineen fysiikan ja materiaalifysiikan tutkimukseen. Tavoitteenamme on olla maailman huippua näillä aloilla. Kunnianhimon taso on siis asetettu riittävän korkealle”, Kaivola sanoo.

Jotta tutkijalahjakkuudet ympäri maailman löytävät Aaltoon, tarvitaan paitsi huipputason tutkimusryhmiä myös kokeellista tutkimusta tukevaa infrastruktuuria. Tätä edustaa Aalto-yliopistossa esimerkiksi Kansallinen mikro- ja nanoteknologian infrastruktuuri OtaNano.

Yhtenä esimerkkinä Aallon teknillisen fysiikan huippututkimusalueista Matti Kaivola mainitsee akatemiatutkijaksi valitun Kuan Tanin edustaman alan, kvanttiteknologiat. Kvanttiteknologioiden kehitykseen halutaan panostaa niin Aallossa kuin Euroopan unionissakin, joka on tulevaisuudessa käynnistämässä mittavaa alan lippulaivahanketta.
 

Akatemiatutkijat

Parinya Chalermsook, tietotekniikan laitos: Kombinatoriikka Graph Pakkaukset ja Online Binary Search Trees, 434 485 e

Xi Chen teknillisen fysiikan laitos: Laskennallinen tutkimus fluoresoivista hopea klustereista biosensori ja biokuvantamis sovelluksiin, 434 485 e

Heikki Nieminen, neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos: Ultraääniavusteinen ohutneulabiopsia - äänen ja kudoksen väliset vuorovaikutukset, 434 485 e 

Hannu-Pekka Komsa, teknillisen fysiikan laitos: Kaksi-ulotteisten MXene-materiaalien hallittu funktionalisointi (FUNTOMX), 434 485 e

Kuan Tan, teknillisen fysiikan laitos: Piin spineihin pohjautuvan kvanttitietokoneen kvanttiväylä,
434 485  e

Zheng Yan, tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos, TruSoNet: Luottamuksen digitointi kaikkialla läsnäolevassa sosiaalisessa verkossa, 434 485 e

Zhirong Yang, tietotekniikan laitos: Aineiston piirre-esityksen oppiminen laajamittaisella naapuruston upotuksella, 434 485 e

Alexander Zyuzin teknillisen fysiikan laitos: Theory of Weyl semimetals and superconductors, 434 485 e
 

Tutkijatohtorit

Omer Anjum: Solving GPU Assisted Exascale Computing Challenges with High-Order Finite Difference Methods, 225 650 e

Matilda Backholm: Pinning och dissipation av magnetiska droppar på superhydrofoba ytor, 243 170 e

Miguel Caro: Luotettavaa laskennallista sähkökemiaa tiheysfunktionaaliteoriaa sekä eritasoisia molekyylien dynamiikkamalleja hyödyntäen, 281 190 e

Ana Díaz-Rubio: Monifysiikkametalaitteet, 257 470 e

Tommi Ekholm: METRICS – Teknologia- ja ilmastollisten riskien hallinta ilmastonmuutoksen hillintästrategioissa, 251 650 e

Jussi Jokinen: Tunnearvioteorian laskennallinen mallinnus ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksessa, 246 400 e

Juha Koivisto: Partikkelivahvistettujen vaahtojen rheologian ja tunkeutumisen hallitseminen statistisen fysiikan avulla, 253 700 e

Caspar Ockeleon: Kvanttimekaaninen puristuminen ja lomittuminen mikroaalto-optomekaanisissa systeemeissä, 245 910 e

Taneli Riihonen: Yleistetyt häipymäjakaumat ja matriisifunktiot langattomien tietoliikennejärjestelmien analyysissä, 262 630 e

Kezilebieke Shawulienu: Suprajohtavien kaksiulotteisten materiaalien sähköisten ja magneettisten ominaisuuksien hallinta, 266 140 e

Arno Solin: Vaiheittaisia menetelmiä reaaliaikaiseen probabilistiseen mallinnukseen, 254 500 e

Marijin van Vliet Wouter: Havainnoista ymmärtämiseen neurotieteessä: laskennallisten mallien laajentaminen neurokuvantamisaineistojen ennustamiseen., 279 000 e

Christian Webb: Satunnaisgeometria lukuteoriassa, kombinatoriikassa ja satunnaismatriisien teoriassa, 247 840 e
 

Katso lisää Suomen Akatemian sivuilta:  http://www.aka.fi/

Sensual Mathematics -näyttely Heurekassa

7. toukokuuta 2017

sensualmathlandscape_fi.jpg

Aalto-yliopiston poikkitieteellisen kurssin opiskelijoiden loppunäyttely on konkreettinen avaus tieteen ja taiteen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Se murtaa matematiikkaan liittyviä kliseitä nostamalla alan syvällisiä ilmiöitä ihmisten kokemuksen tasolle.

Ennakkoluuloton ja rajoja rikkova yhteistyö kiinnittää huomion laajempiin merkitysyhteyksiin ja mahdollistaa monenlaisten päämäärien tavoittelun. Aito kohtaaminen haastaa lokeroituneen tradition varhaiskasvatuksesta tutkijakoulutukseen ja luo innostavan esimerkin uusista toimintamahdollisuuksista.  Kurssin opiskelijat edustavat Aallon eri kouluja kandivaiheesta jatko-opiskelijoihin.

Näyttely “Sensual Mathematics” tuo näkyväksi opiskelijoiden tulkintoja matematiikan ja taiteen kiinteästä vuoropuhelusta matalaulotteisen geometrian ja topologian aloilla. Pystysuuntaiset teokset muodostavat luonnollisen tilan, jonka siimeksessä vierailija voi kulkea kuin metsässä.

Konferenssissa pureudutaan digimurroksen vaikutuksiin

9. huhtikuuta 2017

Aalto-yliopiston isännöimässä Building Expertise for Innovation -konferenssissa 25.–27.4. pureudutaan digitaaliseen murrokseen ja sen vaikutuksiin niin eri toimialoilla kuin yhteiskunnassa yleisemminkin.

Konferenssin järjestävät Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeet Platform Value Now ja Digital Disruption in Industry, joita vetävät professorit Ahti Salo ja Martti Mäntylä Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulusta. Konferenssin pääalustajiin kuuluvat EU:n komission Joint Research Centren pääjohtaja Vladimir Šucha, EU:n alueiden komitean presidentti Markku Markkula, professori George Wright Strathclyden yliopistosta ja International Council for Small Business -neuvoston presidentti, professori Luca Iandoli. Näkemyksiään tuovat esille myös kansanedustaja Jyrki Kasvi, perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen sekä johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Konferenssiin osallistuu myös EU:n COST IS1304-toimenpide Expert Judgment Network: Bridging the Gap Between Scientific Uncertainty and Evidence-Based Decision Making, jonka kautta kokoukseen tulee kymmeniä kansainvälisiä osallistujia. Toimenpide tukee tieteelliseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa edistämällä systemaattisten menetelmien käyttöä asiantuntija-arvioiden käsittelyssä.

Digimurros – vallankumouksellinen voima

Konferenssissa pohditaan, miten digimurros teknologisena ja vallankumouksellisenakin voimana mullistaa teollisuutta, palveluita ja yhteiskuntaa. Päivien aikana käsitellään myös eri sovellusalueilta esimerkkejä siitä, miten systemaattiset menetelmät antavat pohjan teknologioita, strategiavalintoja, liiketoiminta­malleja ja innovaatioita koskevalle päätöksenteolle.

"Digitaalinen murros tapahtuu yleensä vaiheittain ja sen luonne vaihtelee usein toimialoittain. Se mikä on mahdollista uudessa digitaalisessa kuluttajaliiketoiminnassa, ei sellaisenaan toimi esimerkiksi perinteisillä teollisilla toimialoilla, joilla digitalisaation paras hyödyntäminen edellyttää erityisesti toimialatuntemusta, luottamusta teknologiaan ja sen toimittajiin", sanoo tutkimusjohtaja Ilkka Lakaniemi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Tiedon ja Innovaatioiden tutkimuskeskuksesta (CKIR).

Tutkimusyhteisö, yritykset ja julkinen sektori ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan ja verkottumaan. Konferenssin ohjelma ja rekisteröityminen ovat konferenssisivuilla.

Uusia matematiikan ja systeemianalyysin tuntiopettajia syksylle 2017

20. maaliskuuta 2017

Matematiikan ja systeemianalyysin laitokselle haetaan

Uusia matematiikan ja systeemianalyysin tuntiopettajia syyslukukaudelle 2017


Matematiikka:

Hakijoilta edellytetään vähintään 20 op:n matematiikan yliopisto-opintoja hyvin arvosanoin ja kiinnostusta opetustyöhön. Aiempi opetuskokemus katsotaan ansioksi, mutta ei ole välttämätöntä. Uusille tuntiopettajille tarjottavat opetustehtävät ovat pääsääntöisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden matematiikan kurssien laskuharjoitusassistentin tehtäviä. Työ on osa-aikaista (4 h/viikko).

Systeemianalyysi:
Hakijoilta edellytetään kyseisen kurssin aiempaa suorittamista sekä kiinnostusta opetustyöhön. Työ on osa-aikaista (2 tai 4 h/viikko).

Tuntiopettajia haetaan syksyn 2017 seuraaville kursseille:
* MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt (tälle kurssille otetaan useampia opettajia);
* MS-E2114 Investment Science;
* MS-E2133 Systems Analysis Laboratory II;
* MS-E2139 Nonlinear programming;
* MS-E2140 Linear Programming; ja
* MS-E2152 Peliteoria.

--
Palkka on 30-35 eur/h koulutuksesta riippuen. Työtehtävät on tarkoitettu ensisijaisesti Aalto-yliopiston opiskelijoille.

Hae tätä paikkaa tästä.

Sähköisen hakemuksen liitteeksi tarvitaan pdf-muodossa opintorekisteriote (sähköisesti tilattu riittää) sekä vapaamuotoinen hakemus, josta käy ilmi myös
- millä kursseilla olet kiinnostunut opettamaan, sekä
- millä kielillä olet valmis opettamaan (suomi/ruotsi/englanti).

Hakemus on jätettävä viimeistään keskiviikkona 10.5.2017.

Hakemusten perusteella osa hakijoista kutsutaan vastaamaan sähköiseen työhaastatteluun toukokuussa.

Lisätietoja:
- systeemianalyysi: kimmo.berg(at)aalto.fi
- matematiikka: ville.turunen(at)aalto.fi ja jarmo.malinen(at)aalto.fi
- työsuhdeasiat: Ilona Kallio (hr-ms(at)aalto.fi).

Huom. Jos olet toiminut aiemmin tuntiopettajana, käytä lyhyempää hakumenettelyä. Pyydä tätä varten linkki osoitteesta hr-ms(at)aalto.fi, ellet saanut henkilökohtaista sähköpostia.

Huom. Kevään 2018 kursseille haetaan tuntiopettajia marraskuussa 2017.



Systeemianalyysin laboratorion emeritusprofessori Raimo P. Hämäläiselle Puolustusvoimien kultainen ansiomitali

7. maaliskuuta 2017

Palkinnon perusteluina mainittiin professori Raimo P. Hämäläisen johtama ja 25 vuotta jatkunut menestyksekäs tutkimusyhteistyö ilmavoimien ja Aalto-yliopiston Systeemianalyysin laboratorion välillä.

Mitali luovutettiin Satakunnan lennoston Ilmavoimien 99. vuosipäivän tilaisuudessa 3. maaliskuuta Pirkkalassa. Samalla Hämäläinen sai myös Satakunnan lennoston ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen viirit.

Kryptologian professori

6. maaliskuuta 2017
Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu hakee

kryptologian professoria


Avoinna oleva tehtävä on Tietotekniikan laitoksen (http://cs.aalto.fi)  ja Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen (http://math.aalto.fi) yhteinen professuuri. Tehtävä on suunnattu erityisesti apulaisprofessoritasolle, mutta myös erityisen ansioituneet hakijat Associate ja Full -professoritasolle voidaan huomioida.

Tarkemmat tiedot tehtävästä, pätevyysvaatimukset ja arviointikriteerit sekä hakuohjeet englanninkielisessä hakuilmoituksessa: http://www.aalto.fi/en/about/careers/jobs/view/1210/

Väitös systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta, TkL Pekka Mild, 3.3.2017

26. helmikuuta 2017
Tekniikan lisensiaatti Pekka Mild väittelee perjantaina 3.3.2017 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa H304, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa "Portfolio Decision Analysis for Infrastructure and Innovation Management" kehitetään monitavoitteinen optimointimenetelmä resurssiallokaatio- ja projektivalintapäätösten tukemiseen. Menetelmää on sovellettu käytännössä liikenneinfrastruktuurin ylläpitorahoitusta koskevassa päätöksenteossa ja innovaatio-ohjelman hankkeiden arvioinnissa.

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii professori Alec Morton, University of Strathclyde, ja kustoksena professori Ahti Salo matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_mild_pekka/

Haetaan kahta tutkimusapulaista opetuksen kehittämisprojektiin

17. helmikuuta 2017
 

A!OLE eli Aalto Online Learning -projektissa on tarkoitus kehittää uraauurtavia verkko-oppimisen ja sulautuvan oppimisen kokemuksia, ja näin parantaa oppimistuloksia.

Aalto-yliopiston Matematiikan ja systeemianalyysin laitokselle Otaniemeen haetaan

 

kahta tutkimusapulaista

 

opetuksen kehittämiseen liittyen A!OLE -projektiin. Tehtäviin kuuluu mm. automaattisesti tarkistettavien verkkotehtävien kehittämistä matematiikan peruskurssien tarpeisiin. Tehtävät alkavat kevään 2017 aikana ja päättyvät 31.12.2017.

Tehtäviin valittavilta edellytämme matematiikan syventäviä opintoja sekä kokemusta Latexista ja web-sivujen laadinnasta sekä jonkin verran ohjelmointitaustaa (ei välttämätön). Eduksi luetaan pedagogista ja/tai tietoteknistä taustaa. Tehtävissä tarvitaan erinomaista suomen kielen taitoa. Muiden kielten, erityisesti englannin tai saksan kielen taito katsotaan eduksi.

Palkka on koulutuksesta ja kokemuksesta riippuen 1925-2100 eur/kk. Projektin puitteissa on mahdollista tehdä opinnäyte (lähinnä gradu tai diplomityö).

Pyydämme hakemukset sähköisesti alla olevan linkin kautta viimeistään torstaina 2.3.2017. Liitä hakemukseesi seuraavat liitteet (pdf-muodossa):

  • avoin hakemuskirje
  • cv
  • opintosuoritusote (ei tarvitse olla virallisesti oikeaksi todistettu)

Lisätietoja antaa vanhempi yliopistonlehtori Antti Rasila, antti.rasila@aalto.fi. Rekrytointiprosessiin liittyviin kysymyksiin vastaa HR-koordinaattori Anu Virtanen, puh. 050-563 4419, anu.k.virtanen@aalto.fi.

Hae tästä

Marja-Liisa Siikonen valittu vuoden 2016 operaatiotutkijaksi

26. tammikuuta 2017

TkT Marja-Liisa Siikonen työskentelee liikennevirtoja tutkivan tiimin johtajana KONE Oyj:ssä.

Työssään hän on kehittänyt innovatiivisia lähestymistapoja rakennusten henkilövirtojen suunnitteluun soveltaen erilaisia operaatiotutkimuksen menetelmiä, kuten optimointia, simulointia ja tilastoanalyysia. Vuodesta 2001 lähtien Siikosen tutkijaryhmä on tehnyt tiivistä yhteistyötä Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen professori Harri Ehtamon ryhmän kanssa. Tämän yhteistyön puitteissa Siikonen on ohjannut useita diplomitöitä optimointi- ja evakuointitutkimuksen alalta sekä toiminut ohjaajana useille tohtoriopiskelijoille. Siikosella on tähän mennessä yli 80 tieteellistä julkaisua sekä yli 200 hissijärjestelmien kehittämiseen liittyvää patenttia.

Siikonen väitteli tohtoriksi vuonna 1997 Teknillisestä korkeakoulusta vastuuprofessorinaan systeemianalyysin laboratorion Raimo P. Hämäläinen. KONE Oyj:ssä Siikonen on työskennellyt vuodesta 1984. Marja-Liisa Siikonen on Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun Vuoden alumni 2015.

Lisätietoa Suomen Operaatiotutkimusseurasta seuran verkkosivuilta

Kuva Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto

Matemaatikon ura oli luonteva valinta Kaie Kubjasille

24. tammikuuta 2017

Millaista tutkimusta teet, apulaisprofessori Kaie Kubjas?

Keskeistä tutkimusalaani on sovellettu algebrallinen geometria ja sen sovellukset tilastotieteessä, optimoinnissa ja fylogenetiikassa. Algebrallinen geometria tutkii polynomiyhtälöiden ja polynomiepäyhtälöiden järjestelmiä. Olen viimeaikaisissa hankkeissa soveltanut algebrallista geometriaa matala-asteisten tensorien täydentämiseen sekä evoluutiomallien suurimman todennäköisyyden arviointiin. Suurimman uskottavuuden estimoinnissa on kyse optimointiongelmasta, ja olen erityisen kiinnostunut löytämään oikean, tulosten oikeellisuuden takaavan ratkaisun, jota perinteiset numeeriset menetelmät eivät yleensä voi tarjota. Muita merkittäviä tutkimusaiheitani ovat olleet ei-negatiivinen ja positiivisesti semidefiniitti aste, joka esiintyy  tilastotieteen, koneoppimisen ja monimutkaisuusteorian yhteydessä.

Miten sinusta tuli tutkija? 

Osallistuin lapsena matematiikkakilpailuihin ja innostuin jo silloin ongelmien ratkaisemisesta. Myöhemmin halusin ratkaista sellaisia matemaattisia ongelmia, joita muut eivät ole vielä selittäneet, joten tutkijaksi ryhtyminen oli minulle hyvin luonteva valinta. Minusta tuli hyvin itsenäinen jo jatko-opiskelijana, sillä ohjaajani siirtyi toiseen yliopistoon sen jälkeen, kun hän oli ensin auttanut minua valitsemaan keskeiset tutkimusaiheet. Apulaisprofessorina minulla on mahdollisuus valita ja tutkia omasta mielestäni tärkeimpiä tieteellisiä ongelmia.

Mitkä ovat urasi kohokohtia? 

Toimin vuosina 2014–2016 tutkijatohtorina Aalto Science Institute (AScI) -yksikössä ja tutkin vastaavia aiheita kuin nytkin. Vuonna 2014 vietin lukukauden Simons-instituutissa Berkeleyssä ja osallistuin ohjelmaan nimeltä "Algorithms and Complexity in Algebraic Geometry". Vuonna 2013 vietin lukukauden Max Planck -instituutissa Bonnissa. Väittelin toukokuussa 2013 Berliinin vapaassa yliopistossa tohtoriksi aiheesta "Algebraic and combinatorial aspects of group-based models".

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Mielestäni on välttämätöntä kyetä määrittämään omasta mielestä olennaisimmat tutkimusongelmat ja keskittyä niihin. Muutoin huomio voi helposti suuntautua oman tutkimusalueen ulkopuolelle, sillä mahdollisia tutkimusongelmia on niin paljon. Tarvitaan myös kovaa työtä ja tuuria ratkaisujen löytämisessä. Rentoutuakseni töiden jälkeen käyn usein kiipeilyhallissa. Kiipeillessäni en voi ajatella muuta kuin kiipeilyreittiä ja unohdan matematiikan.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Olen hyvin innostunut oman tutkimusryhmäni perustamisesta. Se on minulle aivan uusi ulottuvuus. Odotan myös, että pääsen puhumaan ihmisille erilaisista sovelluksista ja määrittämään uusia ongelmia, joiden ratkaisemisessa algebrallisesta geometriasta voi olla apua.

Väitös matematiikan alalta, M.Sc. Emanuele Ventura 9.1.2017

22. joulukuuta 2016

 

M.Sc. Emanuele Ventura väittelee maanantaina 9.1.2017 klo 15 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa M1, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjan nimi on "Geometry of Real Tensors and Phylogenetics".

 

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii professori Kristian Ranestad, University of Oslo, ja kustoksena professori Alexander Engström matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Väitöstiedote englanniksi Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_ventura_emanuele/.

Seminaari operaatiotutkimuksen roolista älykkäässä joukkoliikenteessä

22. joulukuuta 2016

Kuinka operaatiotutkimuksen avulla voidaan suunnitella jalankulkija- ja kulkuvälineliikenteestä älykästä, ja miten tämä näkyy matkustajien palveluntarjonnassa? Tule kuuntelemaan kuinka yritykset, kuten Kone ja VR-yhtymä, hyödyntävät operaatiotutkimuksen menetelmiä näiden ongelmien kanssa painiessa.


Lisäksi seminaarissa keskustellaan siitä miten liikkumispalvelut tulevat muuttumaan tulevaisuudessa kysyntäohjautuvan joukkoliikenteen ja liikkuminen palveluna -konseptin (Mobility as a Service, MaaS) myötä.

Tapahtuma on myös oiva mahdollisuus verkostoitua alan osaajien kanssa kahvi- ja kuohuviinitarjoilun lomassa.

MITÄ: Seminaari operaatiotutkimuksen roolista älykkäässä joukkoliikenteessä

MILLOIN: Keskiviikkona 25.1.2017 13-17

MISSÄ: Sali 104, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

HINTA: Ei-jäsen 100€ (sis. kahvi ja kuohuviini), jäsen 30€ (sis. kahvi ja kuohuviini), opiskelija 5€ tai 0€ (tarjoilut tai ilman) ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIETOA: http://www.operaatiotutkimus.fi/seminaarit/117/

 

Väitös systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta, DI Antti Toppila 10.11.2016

29. marraskuuta 2016

Diplomi-insinööri Antti Toppila väittelee torstaina 10.11.2016 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa H304, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa "Robust Reliability and Resource Allocation - Models and Algorithms" tutkittiin epävarmuudelle robustien päätössuositusten muodostamista laajojen ja monimutkaisten päätösten yhteydessä.

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii professori Enrico Zio, Politecnico di Milano, ja kustoksena professori Ahti Salo matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_toppila_antti/.

Väitös systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta, DI Jussi Kangaspunta 4.11.2016

29. marraskuuta 2016

Diplomi-insinööri Jussi Kangaspunta väittelee perjantaina 4.11.2016 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa H304, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa "Resource Allocation Methods for Defence and Infrastructure Systems" tutkittiin ja kehitettiin menetelmiä sekä toimintatapoja, jotka tukevat resurssien allokointia investointivaihtoehtojen muodostamille yhdistelmille. Tutkimustyön tuloksena syntyneitä menetelmiä on sovellettu puolustuksen suunnitteluun sekä yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin riskienhallintaan liittyvien havainnollistavien tapaustutkimusten avulla.

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii professori Vicki Bier, University of Wisconsin-Madison, ja kustoksena professori Ahti Salo matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_kangaspunta_jussi/.

Väitös matematiikan alalta, Helle Majander 11.11.2016

29. marraskuuta 2016

Filosofian maisteri Helle Majander väittelee perjantaina 11.11.2016 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa E, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa "Efficient reconstruction algorithms for three-dimensional tomographic imaging" käsitellään tomografiseen kuvantamiseen liittyvien käänteisongelmien numeerista ratkaisemista iteratiivisten algoritmien avulla. Työssä esitellään tehokas rekonstruktioalgoritmi, joka soveltuu useiden eri kuvausmenetelmien kanssa käytettäväksi, sekä tutkitaan geometristen mallivirheiden kompensointia erityisesti impedanssitomografian tapauksessa.

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii Associate Professor Kim Knudsen, Technical University of Denmark, ja kustoksena professori Nuutti Hyvönen matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_majander_helle/.

Väitös matematiikan alalta, DI Janne Korvenpää 18.11.2016

29. marraskuuta 2016

Diplomi-insinööri Janne Korvenpää väittelee perjantaina 18.11.2016 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa M1, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa "Nonlocal nonlinear potential theory and fractional integral operators" kehitetään potentiaaliteoriaa fraktionaalisen Laplacen yhtälön kaltaisille yhtälöille. Nämä ovat epälokaaleja integraalidifferentiaaliyhtälöitä, joilla on monia yhteisiä piirteitä tyypillisten osittaisdifferentiaaliyhtälöiden kanssa.

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii professori Lorenzo Brasco, University of Ferrara, ja kustoksena professori Juha Kinnunen matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_korvenpaa_janne/.

Sivusta vastaa: webmaster-math [at] list [dot] aalto [dot] fi