Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Ajankohtaista

Chris Brzuska on sitoutunut lisäämään ymmärrystä

20. syyskuuta 2018

Millaista tutkimusta teet?

Aloitin huhtikuussa 2018 apulaisprofessorina matematiikan ja systeemianalyysin laitoksella sekä tietotekniikan laitoksella. Tutkin kryptografiaa ja sen yhteyksiä tietoturvaan, todentamiseen, kompleksisuusteoriaan, algoritmeihin ja diskreettiin matematiikkaan.

Olen ollut jo neljä vuotta mukana laajassa yhteistyössä, jossa analysoidaan ja standardoidaan TLS-protokollan uutta versiota. Se on internetin yleisin tiedonvälityksen suojaamiseen käytetty salausprotokolla, ja esimerkiksi verkkopankit käyttävät sitä.

Epävirallisessa ryhmässämme on asiantuntijoita sekä yritys- että yliopistomaailmasta. Tietoliikenteen suojausprotokollan suunnitteleminen on valtava haaste, ja olemme nyt projektin loppuvaiheessa. Yksi haasteista on yhteensopivuus aikaisempien versioiden kanssa: meidän on varmistettava, että uusi protokolla sopii yhteen vanhojen versioiden kanssa, mutta ei toisaalta ole turvallisuuden suhteen yhtä puutteellinen.

Miten sinusta tuli tutkija?

Lukion jälkeen ajattelin, että minusta voisi tulla erittäin menestyvä pankkiiri. Vaikka pankkialalla olikin hauskaa, se ei kuitenkaan edistänyt henkilökohtaista kasvuani ja kehittymistäni. Vain kuuden kuukauden kuluttua päätin, että haluan tulla matemaatikoksi. Olin tuolloin 19-vuotias.

Opiskelin matematiikkaa Saksassa ja Etelä-Ranskassa. Maisteriopintojeni aikana päädyin tietotekniikkakurssille, jolla kehitettiin turvallista salaustekniikkaa mielivaltaisia ja haitallisia algoritmeja vastaan. Se oli todella kiinnostavaa.

Darmstadtin teknillisen yliopiston tietotekniikan laitoksen professori Marc Fischlin ehdotti, että tekisin tohtorintutkinnon samalta tutkimusalalta. Pian sen jälkeen päädyin Princetonin Institute for Advanced Study -tutkimuslaitokseen kuudeksi kuukaudeksi ja sen jälkeen Tel Avivin yliopistoon, sekä Cambridgessa toimivaan Microsoftin tutkimusyksikköön.

Ennen muuttoani Suomeen ja Aalto-yliopistoon toimin apulaisprofessorina Hampurin teknillisen yliopiston tietoturva-analysoinnin laitoksella, missä tein läheistä yhteistyötä NXP Semiconductors-yrityksen kanssa kahden ja puolen vuoden ajan.

Mitkä ovat urasi kohokohtia?

Sanoisin pikemmin, että jokainen päivä on ainutlaatuinen. Olen kiitollinen siitä, että saan työskennellä lahjakkaiden ihmisten kanssa tavalla, josta on hyötyä sekä heille että itselleni.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Mielestäni hyvä tutkija tavoittelee totuutta ja on sitoutunut ymmärryksen lisäämiseen.

Tutkimuksen avulla voin kasvattaa ymmärrystäni paitsi kryptografiasta, myös monista muista aiheista. Opettajana minulla on mahdollisuus auttaa opiskelijoita laajentamaan heidän kykyään ymmärtää, olipa aihe mikä tahansa. Se on erittäin palkitsevaa.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Viihdyin täällä heti, kun tulin muutamaksi päiväksi Suomeen professorihaastatteluihin. Minulla oli voimakas tunne, että Aalto on hyvä tutkimus- ja opetusympäristö, sekä sopiva ympäristö minulle henkilökohtaisesti.

Olen aloittanut yhteistyön kollegojeni kanssa diskreetin matematiikan, algoritmien ja tietoturvan aloilla, ja olen jo opettanut ensimmäisellä kurssillani. Olen vakuuttunut, että viihdyn täällä jatkossakin.


Ahti Salosta vuoden 2018 Espoo Ambassador

29. elokuuta 2018

Professori Ahti Salo on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu operaatiotutkimuksen asiantuntija sekä aktiivinen toimija alansa kotimaisissa ja kansainvälisissä järjestöissä.

Ahti Salo johtaa matematiikan ja systeemianalyysin laitoksella systeemianalyysin laboratorion tutkimusryhmää. Hän on kehittänyt menetelmiä riskienhallinnan, tehokkuusanalyysin ja päätöksenteon tueksi sekä vetänyt lukuisia hankkeita yhdessä yritysten ja julkisorganisaatioiden kanssa.

Tällä hetkellä Salo johtaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa kuusivuotista Platform Value Now (PVN) -hanketta, joka tarkastelee alustataloutta eri näkökulmista. Hän toimii Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran (Tutkas) hallituksessa ja valtioneuvoston kanslian nimittämässä ennakointiluotsissa.

”On ollut kiehtovaa nähdä, miten matemaattiset mallit auttavat esimerkiksi hahmottamaan ripeästi kehittyvän alustatalouden kehitysnäkymiä ja hallitsemaan kyberturvallisuusriskejä”, Ahti Salo sanoo.
Tieteellisten luottamustoimien ohella Salo on ollut mukana järjestämässä useita kansainvälisiä konferensseja Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2017 hän oli pääjärjestäjänä kahdessa Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa.

”Arvostan nimitystä valtavasti tunnustuksena siitä isosta työstä, jota olen saanut tehdä yhdessä kansainvälisten kollegoiden ja erinomaisten taustajoukkojen kanssa järjestäessäni ajankohtaisiin ilmiöihin pureutuvia konferensseja.”

Suomen Operaatiotutkimusseura on harkitsemassa eurooppalaisen operaatiotutkimuksen pääkonferenssin hakemista Espooseen vuonna 2022. Toteutuessaan se toisi Suomeen noin 3000 osallistujaa.

”Metron valmistumisen ja kampuksen kehittymisen myötä Otaniemi on nyt kaikin puolin houkutteleva paikka isoillekin konferensseille”, Salo arvioi.

Lisätietoa Ahti Salosta: http://sal.aalto.fi/ahti


Espoo Ambassador -ohjelman tavoitteena on kasvattaa Espoossa järjestettävien kansainvälisten konferenssien määrää. Ohjelma pyrkii rohkaisemaan tieteentekijöitä kutsumaan ja isännöimään oman alansa konferensseja.


Aallon opiskelijoille mitaleita kansainvälisessä matematiikkakilpailussa

16. elokuuta 2018

Aalto-yliopiston joukkue osallistui 22.-28.7. Bulgarian Blagoevgradissa järjestettyyn yliopisto-opiskelijoiden matematiikkakilpailuun IMC 2018 (International Mathematics Competition for University Students).

Joukkueen menestys oli erinomainen: Alvar Kallio, Iiro Kumpulainen ja Timo Takala saivat kilpailusta pronssimitalit. Tulos parani viime vuodesta, jolloin Osama Abuzaid sai ainoana mitalistina niin ikään pronssia.

Koululaisten Matematiikkaolympialaisten tapaan kaikkia mitaleita jaettiin useille kilpailijoille ja tällä kertaa pronssiin riitti se, että 351 osallistujasta noin 100 jäi taakse. Kilpailun parhaat opiskelijat tulivat tänä vuonna Pietarin ja Göttingenin yliopistoista.

Kilpailumatkan rahoitti Suomalaisen Tiedeakatemian Matematiikan rahasto. Lisätietoja joukkueen johtajana toimineelta Pekka Alestalolta ja kilpailun verkkosivulta, josta löytyvät tuloslistat ja kilpailutehtävät ratkaisuineen kaikilta vuosilta.


Tutkimusapulainen Aalto Online Learning -projektiin

7. elokuuta 2018

A!OLE eli Aalto Online Learning -projektissa on tarkoitus kehittää uraauurtavia verkko-oppimisen ja sulautuvan oppimisen kokemuksia, ja näin parantaa oppimistuloksia.

Haemme Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitokselle

tutkimusapulaista

opetuksen kehittämiseen liittyen A!OLE -projektiin. Tehtäviin kuuluu mm. automaattisesti tarkistettavien verkkotehtävien kehittämistä matematiikan peruskurssien tarpeisiin. Tehtävät alkavat syyskuussa 2018 ja päättyvät 31.12.2019.

Tehtävään valittavalta edellytämme matematiikan syventäviä opintoja sekä kokemusta Latexista ja web-sivujen laadinnasta sekä jonkin verran ohjelmointitaustaa (ei välttämätön). Eduksi luetaan pedagogista ja/tai tietoteknistä taustaa. Tehtävissä tarvitaan erinomaista suomen kielen taitoa. Muiden kielten, erityisesti englannin tai saksan kielen taito katsotaan eduksi.

Palkka on koulutuksesta ja kokemuksesta riippuen 1934-2127 eur/kk. Projektin puitteissa on mahdollista tehdä opinnäyte (lähinnä gradu tai diplomityö).

Pyydämme hakemukset sähköisesti tämän linkin kautta viimeistään maanantaina 17.9.2018. Liitä hakemukseesi seuraavat liitteet (pdf-muodossa):
• avoin hakemuskirje
• cv
• opintosuoritusote (ei tarvitse olla virallisesti oikeaksi todistettu)

Lisätietoja antaa vanhempi yliopistonlehtori Antti Rasila, antti.rasila@aalto.fi. Rekrytointiprosessiin liittyviin kysymyksiin vastaa HR-koordinaattori Johanna Glader, puh. 050 411 7666, johanna.glader@aalto.fi.

 


Maisterityöntekijä ideoimaan pakkausratkaisuja

27. kesäkuuta 2018

Aalto-yliopisto ja VTT ovat perustamassa biotalouden CERES-osaamiskeskittymän, joka kehittää uusia materiaaleja kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi. Osaamiskeskittymässä kehitetään materiaaleja pakkauksiin, tekstiileihin ja suodattimiin sekä hyödynnettäväksi puolijohteissa, komposiiteissa ja energian varastoinnissa. Kasvipohjainen biomassa on tulevaisuuden muovi ja vielä paljon enemmän.

Projektiin haetaan nyt

Maisteri-/diplomityöntekijää

Etsimme maisteriopintojen loppuvaiheessa olevaa diplomi-/lopputyöntekijää kokoaikaiseen, 9 kuukauden työsuhteeseen ylläolevaan projektiin syksystä 2018 alkaen. Työssä on tarkoitus ideoida paperi-/kartonkipohjaisia teolliseen tuotantoon soveltuvia, taitteluun perustuvia pakkausratkaisuja korvaamaan muovia. Voit hakea tehtävää, olipa taustasi sitten insinööritieteissä tai muotoilussa, kaikki hakemukset otetaan huomioon. Aiempi paperi-/kartonkimateriaalien tuntemus katsotaan eduksi, taittelun matemaattisen taustan tuntemusta ei edellytetä. Projektia koordinoi Perustieteiden korkeakoulun matematiikan ja systeemianalyysin laitos.

Lähetä hakemus sähköisesti tämän linkin kautta viimeistään perjantaina 31.8.2018. Liitä hakemukseesi seuraavat liitteet (pdf-muodossa):

-        avoin hakemus

-        CV

-        opintorekisteriote (ei tarvitse olla virallinen)

Lisätiedot: Kirsi Peltonen (kirsi.peltonen@aalto.fi).


Väitös matematiikan alalta, DI Mikael Laaksonen, 10.8.2018

18. kesäkuuta 2018

Diplomi-insinööri Mikael Laaksonen väittelee perjantaina 10.8.2018 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa M1, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa "On Numerical Solution of Multiparametric Eigenvalue Problems" tutkittiin menetelmiä rakenteiden mekaniikassa esiintyvien värähtelytehtävien ratkaisemiseksi tapauksessa, jossa materiaalikertoimet tai laskennallinen alue ovat satunnaisia.

 

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii Prof. Dr. Daniel Kressner, École polytechnique fédérale de Lausanne. Kustoksena toimii professori Nuutti Hyvönen matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/2018-06-07-004/.


Väitös mekaniikan alalta, DI Tom Gustafsson 20.6.2018

25. toukokuuta 2018

Diplomi-insinööri Tom Gustafsson väittelee keskiviikkona 20.6.2018 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa M1, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa "Finite Element Methods for Contact Problems" tutkittiin variaatioepäyhtälöiden diskretointia sekaelementtimenetelmällä. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti stabiloidut elementtimenetelmät ja niihin läheisesti liittyvät Nitschen menetelmät.

 

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii professori Peter Hansbo, Jönköping University. Kustoksena toimii professori Rolf Stenberg matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/2018-05-08-007/.


Väitös matematiikan alalta, DI Pekka Lehtelä, 18.5.2018

16. toukokuuta 2018

Diplomi-insinööri Pekka Lehtelä väittelee perjantaina 18.5.2018 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa. Väitöskirjassa "Generalized solutions to the porous medium equation" tutkittiin huokoisen aineen yhtälön yleistettyjen ratkaisuiden määritelmiä ja niiden välisiä yhteyksiä.

 

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii professori Matteo Bonforte, Universidad Autónoma de Madrid. Kustoksena toimii professori Juha Kinnunen matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/2018-04-05-002/.


Aalto-yliopisto 5. sijalle Euroopassa tuotantotalouden ja toimitusketjujen empiirisessä tutkimuksessa

14. toukokuuta 2018

Aalto-yliopisto sijoittui Euroopassa sijalle viisi erityisellä vahvuusalueellaan empiirisessä tutkimuksessa ja sijalle 11 yleisessä sarjassa.

Maailmanlaajuisesti Aalto-yliopisto sijoittui maaliskuussa sijalle 30 alan empiirisessä tutkimuksessa. Katso lisätietoja luokituksesta SCM Journal List -rankingin verkkosivustolta.

”Olemme ylpeitä siitä julkaisujen sarjasta useissa korkeatasoisissa tiedelehdissä, kuten alan johtavassa Journal of Operations Management -lehdessä”, tuotantotalouden laitoksen johtaja professori Risto Rajala sanoo.

Aalto-yliopisto erottuu edukseen monista maailman suurista yliopistoista hyvien ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvien yrityssuhteiden avulla. Niiden ansiosta suuri osa Aallon akateemisesta tutkimuksesta perustuu tosielämän ongelmiin ja tapaustutkimuksiin. Tutkimuksemme vastaa suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, muun muassa kestävään kasvuun teollisuuden aloilla. Tämänhetkinen tutkimuksemme tarkastelee koko globaalin liiketoiminnan murrosta teknologian kehityksen ajamana.

”Luokitustulokset eivät ole varsinainen tavoitteemme, mutta ne ovat osoitus kehityskaaresta, joka perustuu lahjakkaiden tutkijoidemme kovaan työhön kaikilla empiirisen tutkimuksen aloilla: systemaattisessa tiedonkeruussa, huolellisessa analyysissa, oivaltavien yhdistelmien tekemisessä ja tulosten kiteyttämisessä uraauurtavalla tavalla”, Rajala kertoo.

Yritysten kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön lisäksi Aalto-yliopiston tuotantotalouden ja palvelujen johtamista koskeva tutkimus hyötyy monitieteisestä lähestymistavasta ja tutkimusmenetelmistä.

”Monet Aallon laitokset ja ryhmät antavat alalle oman panoksensa. Tuotantotalouden laitoksen lisäksi matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen ja tietotekniikan laitoksen professorit ja tutkijat ovat tutkimuksissamme elinehto”, Rajala huomauttaa.

Yhteistyöhalu ja tieteellinen uteliaisuus valetaan alamme tutkijoihin jo opintojen alusta alkaen.

”Opiskelijamme oppivat tekemällä ja tutkimalla tosielämän tapauksia toimeksiantojen myötä. Tutkinto-ohjelmamme perustuvat strategiseen johtamiseen, yrittäjähenkiseen johtamiseen sekä toimintojen ja palvelujen digitalisaatioon. Huippuopiskelijat halutaan usein teollisuuteen tekemään diplomityönsä yhteistyöhankkeissa, ja he kykenevät relevanttiin ja kunnianhimoiseen analyyttiseen tutkimukseen.”

SCM Journal Listin empiirisen tutkimuksen arviointi perustuu pääasiassa julkaisuihin empiirisesti suuntautuneissa tiedelehdissä (mukaan lukien Decision Sciences Journal, Journal of Business Logistics, Journal of Operations Management ja Journal of Supply Chain Management). Analyyttisen tutkimuksen sijoitus perustuu artikkeleiden julkaisuun analyyttisesti suuntautuvissa tiedelehdissä (mukaan lukien Management Science, Manufacturing and Service Operations Management, Operations Research ja Production and Operations Management).
 

Lisätietoja:
Risto Rajala, professori
Tuotantotalouden laitoksen johtaja
Aalto-yliopisto
risto.rajala@aalto.fi
puh. 040 353 8140

 


Akateemikko Risto Nieminen Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian jäseneksi ja fysiikan tutkimuksen näköalapaikalle

8. toukokuuta 2018

Akateemikko ja Aalto-professori emeritus Risto Nieminen on valittu Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian (NAS) ulkomaiseksi jäseneksi. Tiedeakatemian jäsenyys on erittäin arvostettu tunnustus merkittävistä tieteellisistä ansioista ja kuulumisesta maailman tutkijoiden parhaimmistoon.

”Jäsenyyden kautta voin päästä osallistumaan fysiikan alan vaikuttaviin ja mielenkiintoisiin ennakointiraportteihin, joissa luodaan katsausta tulevaan. Lisäksi luulen, että erilaisten kansainvälisten tieteellisten arviointitehtävien määrä tulee lisääntymään. Niitä voivat olla esimerkiksi nanotieteiden ja tieteellisen laskennan tutkimushankkeiden arviointityö”, kuvailee Risto Nieminen.

Risto Nieminen toimii Suomalaisen Tiedeakatemian esimiehenä 2018–2019. Nieminen on Aalto-yliopiston fysiikan professori emeritus, joka on toiminut myös Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaanina vuosina 2013–2016. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi hänet on kutsuttu vuonna 1984.

Nieminen on edelläkävijä ja suunnannäyttäjä nanotieteiden ja materiaalifysiikan tutkimuksessa. Hän on erikoistunut materiaalifysiikan laskennallisiin menetelmiin.

”Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia on yksi maailman vanhimmista ja arvostetuimmista tiedeakatemioista. Jäseneksi pääseminen tarkoittaa, että urani saavutukset on huomattu hyvin merkittävän tiedeyhteisön toimesta. Olen tunnustuksesta erittäin ilahtunut”, kertoo Nieminen.

Nieminen on toiminut tieteellisissä tehtävissä keskeisissä yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa kotimaassa ja ulkomailla, erityisesti Teknillisessä korkeakoulussa ja sittemmin Aalto-yliopistossa, Tieteen tietotekniikan keskus CSC:ssa ja Jyväskylän yliopistossa sekä NORDITAssa Ruotsissa, Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa ja Cambridgen yliopistossa Englannissa.

Niemiselle on myönnetty muun muassa Jenny ja Antti Wihurin rahaston kunniapalkinto tunnustuksena merkittävistä ansioista tieteellisessä tutkimuksessa ja suomalaisen tieteen monipuolisena vaikuttajana. Akateemikon arvonimen Nieminen vastaanotti vuonna 2014.

Vuonna 1863 perustetussa Yhdysvaltain kansallisessa tiedeakatemiassa on nyt 2382 aktiivista jäsentä ja 484 kansainvälistä jäsentä, jotka eivät ole Yhdysvaltain kansalaisia. Noin 200 akatemian jäsentä on saanut Nobelin palkinnon. Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia kattaa kaikki tieteenalat.

Niemisen kanssa Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian kansainväliseksi jäseneksi on nyt nimitetty akateemikko Eva-Mari Aro Turun yliopistosta. Hän on maailman johtavia fotosynteesitutkijoita. Tiedeakatemian ulkomaisiksi jäseniksi on aiemmin valittu vain kuusi suomalaista: akateemikko Riitta Hari, akateemikko Olli V. Lounasmaa (1930–2002) ja professori Tuija Pulkkinen Aalto-yliopistosta sekä akatemiaprofessori Kari Alitalo, akateemikko Ilkka Hanski (1953–2016) ja akateemikko Irma Thesleff Helsingin yliopistosta

Lisätietoa:

Suomalainen tiedeakatemia


Väitös matematiikan alalta, DI Casimir Lindfors, 26.4.2018

18. huhtikuuta 2018

Diplomi-insinööri Casimir Lindfors väittelee torstaina 26.4.2018 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa D, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa "Regularity for nonlinear parabolic partial differential equations" tutkitaan epälineaarisia parabolisia osittaisdifferentiaaliyhtälöitä, erityisesti niiden ratkaisujen säännöllisyyttä, kuten rajoittuneisuutta ja jatkuvuutta. Pääpaino on parabolisen p-Laplace-yhtälön yleistävillä Orlicz-tyyppiset kasvuehdot toteuttavilla yhtälöillä, joiden lisäksi tarkastellaan faasitransitio-ongelmia.

 

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii professori Peter Lindqvist, Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet. Kustoksena toimii professori Juha Kinnunen matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/2018-03-22-002/.


Summer school: Number theory and coding theory: contemprorary applications in security

5. huhtikuuta 2018


Camilla Hollanti and Anne-Maria Ernvall-Hytönen will organize a summer school "Number theory and coding theory: contemporary applications in security" at Åbo Akademi, Turku, on 28.5.-1.6.2018.
The school is aimed at students at all levels (BSc/MSc/PhD) and postdocs. The school will feature 3 introductory mini-courses, special talks, and talks contributed by the participants. Registration is free of charge and we have some travel funding available.
The MS department can financially support a limited number of student participants from Aalto, please contact Camilla asap and no later than 1.5. if you are interested in this support! Instructions for registration, talk contributions etc can be found on the school page: http://users.abo.fi/aernvall/summerschool2018/index.html. Welcome!

Poster


Uusia fysiikan tuntiopettajia haetaan syksylle 2018 ja keväälle 2019

2. huhtikuuta 2018

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun teknillisen fysiikan laitokselle hakee uusia tuntiopettajia ensi lukuvuodelle. Työ on osa-aikaista, ja tuntimääristä ja opetettavista kursseista sovitaan erikseen. Tehtäviin kuuluu laboratoriotöiden ohjausta ja laskuharjoitusten vetämistä. 

Palkkaus on koulutuksesta riippuen noin 32–43 euroa/opetustunti. Lisäksi laskuharjoitusten, tenttien yms. pisteytyksestä saa erillisen korvauksen.

Kerro kiinnostuksestasi ja lähetä opintosuoritusotteesi osoitteeseen assistants-physics@aalto.fi, niin pääset postituslistalle, jolta saa lisätietoja.

Päätökset syyslukukauden 2018 osalta tehdään pääosin kesäkuun alussa.

 

Lisätietoja:

assistants-physics@aalto.fi


Matemaattinen menetelmä paljastaa erot sote-palveluntuottajien välillä

28. maaliskuuta 2018

Eduskunnan käsittelyyn edenneessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ei ole vielä määritelty mittareita palveluiden toiminnalle eikä eri terveydenhuoltoyksiköiden suoriutumiselle. Nyt Aalto-yliopiston tuore matematiikan ja systeemianalyysin alan väitöstutkimus esittää ratkaisua sote-palveluntuottajien keskinäiseen vertailuun.

Maaliskuussa tohtoriksi väitellyt Yrjänä Hynninen sovelsi väitöksessään ohjaajansa, professori Ahti Salon ja professori Antti Punkan kehittämää laskennallista REA-menetelmää (ratio-based efficiency analysis) terveydenhuoltoyksiköiden vertailuun. Menetelmän avulla voi Hynnisen mukaan arvioida sote-palveluja kokonaisuutena ja vertailla eri palveluntuottajien ja sote-yksiköiden eroja.

”REA-menetelmän tavoitteena on kuvata mahdollisimman monipuolisesti terveydenhuoltoyksikön toimintaa vertaamalla eri tekijöistä koostuvaa kokonaisarviota. Tällainen arviointi ei kannustaisi palveluiden tuottajia panostamaan keinotekoisesti vain yhteen laatumittariin toisten kustannuksella”, Hynninen kertoo.

Tärkeitä mitattavia ja arvioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi hoidon vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus, kliininen laatu, prosessien tehokkuus ja asiakastyytyväisyys.

”Eri tekijöille on usein olemassa hyväksi todettuja mittareita, mutta niitä tarkastellaan harvoin yhdessä”, Hynninen huomauttaa.

Menetelmän avulla voidaan tuottaa kokonaisvaltaista tietoa terveydenhuoltoyksiköiden toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta, ja palvelunjärjestäjä voi koordinoidusti vertailla alueen palveluntarjoajia keskenään. Julkinen vertailutieto auttaisi asiakkaita tekemään harkittuja valintoja palveluntarjoajien välillä – eli toteuttamaan ”valinnanvapautta”. Vastaavasti terveydenhuoltoyksiköissä tiedetään vertailun ansiosta, mikä toimii hyvin ja missä on parantamisen varaa.

Hynninen käytti väitöskirjassaan REA-menetelmää erityisesti Skotlannin terveydenhuollon palveluiden vertailuun. Vertailtavia laatukriteerejä olivat muun muassa potilaan odotusaika tutkimuksesta hoitoon, sairaalabakteeri-infektioiden määrä sekä odotusajan kesto ensiavussa.

Suomen sote-uudistuksen vastaavat laatumittarit ja terveydenhuoltoyksiköiden vertailun periaatteet ovat vasta kehitteillä.

”Kun laatumittarit on määritelty, REA-menetelmällä voi selkeästi ja kokonaisvaltaisesti vertailla eri terveydenhuoltoyksiköiden palveluiden laatua ja suoriutumista.”

Vertailtavia laatumittareita voi olla yhdessä sote-yksikössä kymmeniä, joten yksiköiden keskinäinen vertailu ja kokonaiskuvan hahmottaminen käyvät monimutkaiseksi ja epävarmaksi. Väitöskirjassa tehdyn kehitystyön avulla yksiköt voivat tehdä päätöksiä kokonaisvaltaisen ja epävarmuudet huomioivan analyysin varassa.

”Kun parhaat toimintatavat on mahdollista tunnistaa, voidaan niitä hyödyntää muuallakin. Rajallisia resursseja voidaan tällöin kohdentaa järkevästi ja saadaan aikaan enemmän terveyshyötyjä”, Hynninen korostaa.

Lisätietoja:

Yrjänä Hynninen
Aalto-yliopisto
yrjana.hynninen@aalto.fi
p. 050 407 5320

Ahti Salo
Professori
Aalto-yliopisto
ahti.salo@aalto.fi
p. 050 383 0636

Väitöskirja


Sivusta vastaa: webmaster-math [at] list [dot] aalto [dot] fi