Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Ajankohtaista

Väitös matematiikan alalta, DI Alex Karrila, 26.7.2019

24. kesäkuuta 2019

Diplomi-insinööri Alex Karrila väittelee perjantaina 26.7.2019 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa M1, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa “Conformally invariant scaling limits of random curves and correlations” tutkitaan matemaattisesti tilastollisen fysiikan mallien jatkumorajojen emergenttejä, voimakkaan symmetrisiä rakenteita. Tulokset muotoillaan satunnaiskäyrien ja korrelaatioiden avulla.

 

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii Dr. Vincent Beffara, Université Grenoble Alpes. Kustoksena toimii professori Kalle Kytölä matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta.    

Väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/vaitos-matematiikan-alalta-di-alex-karrila

Lumihiutaleiden syntymekanismi auttaa tutkijoita selvittämään hampaan kiilteen muodostumista

4. kesäkuuta 2019

Fyysikot ja matemaatikot ovat käyttäneet klassista Stefanin yhtälöä tutkiessaan muun muassa lumihiutaleiden muodostumista. Nyt poikkitieteellinen tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa sovelsi samoja yhtälöitä hampaan kiilteen eritykseen. Juuri julkaistu tutkimus esittää laskennallisen mallin hampaan kiilteen eritystä sääteleville prosesseille. Tutkimus auttaa ymmärtämään miten eri lajeilla, kuten orangilla ja ihmisellä, on varsin erilaiset hampaat.

Hammaskiille muodostuu pehmeänä, mutta valmiina se on kehon mineralisoitunein ja kovin osa. Kiilteen kovuus mahdollistaa hampaiden kestämisen koko yksilön elämän ajan ja sen yli, koska hammasfossiilit ovat yleisimpiä löytöjä sukupuuttoon kuolleista lajeista. Toisin kuin muu luusto, valmis kiille ei uudistu. Kiilteen erittyminen on kriittinen askel hampaan muodon viimeistelyssä.

Tutkijat Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta ehdottavat, että kiillettä erittävien solujen ravinnesaatavuuden vaihtelevuus hampaan eri osissa säätelee kiilteen muodostumista. Vaikka kiille on kolmiulotteinen rakenne, tutkijat havaitsivat, että useissa tilanteissa matriksin eli kiillemateriaalin eritystä pystytään luotettavasti mallintamaan kahdessa ulottuvuudessa, mikä tekee ongelman ratkaisemisesta laskennallisesti huomattavasti helpompaa.

Tutkijat toteuttivat mallintamisen ottamalla poikkileikkauksia hampaasta. Mallin matemaattisten yhtälöiden ratkaisemiseen sovellettiin yleisesti käytettyjä laskennallisia menetelmiä. Tutkijoiden kehittämä tietokonemalli pohjautuu samaan teoriaan kuin muun muassa lumihiutaleiden kasvua simuloiva malli.

"Kiilteestä ei ehkä ensimmäisenä tulisi mieleen lumihiutaleet, mutta on mielenkiintoista, miten samat fysiikan lait pätevät ja pystyvät kuvaamaan monimutkaisuuden lisääntymistä molemmissa systeemeissä", sanoo Teemu Häkkinen Aalto-yliopistosta.

Tietokonemallinnukset käyttivät hampaiden kolmiulotteisia röntgenkuvia, joista kiille oli ensin digitaalisesti poistettu ja sitten kasvatettu uudelleen tietokonesimulaation avulla. Vertaillessa geometristä kiilteen kasvua ravinne-diffuusiorajoitteiseen kasvuun, tutkijat huomasivat jälkimmäisen ennustavan oikean kiilteen muodon.

Säätelemällä parametreja tutkijat onnistuivat mallintamaan muun muassa ihmisen, orangin ja sian kiilteen muodot, vaikka nämä poikkeavat selkeästi toisistaan. Vertaillessaan simulaation tuloksia aidon hampaan kasvulinjoihin jotka näkyvät hiukkaskiihdyttimellä kuvatuissa hammaskuvissa, tutkijat totesivat simulaation toistavan koko prosessin, eikä ainoastaan lopullista pintamuotoa.

Orangin poskihampaissa on erityisen monimutkainen kiillepinta, ja tämäkin pinta pystytään ennustamaan lisäämällä ravinne-diffuusiorajoitetta ihmisen hampaaseen verrattuna. Orankien ravintoon kuuluu myös kovia hedelmiä ja puun kuorta, ja näiden pureskeluun soveltuvien kurttupintaisten poskihampaiden evoluutio on voinut vaatia varsin pienen muutoksen kiilteen eritykseen.

"Kiilteen tutkimuksella on yli 100-vuotiset perinteet sekä paleontologiassa että lääketieteessä, ja tämä uusi tutkimus tuo aivan uuden näkökulman alalle, ja voi auttaa ymmärtämään evolutiivisia prosesseja, mutta myös kiilteen kehityksessä tapahtuvia häiriöitä", kertoo Akatemiaprofessori Jukka Jernvall Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista.

Alkuperäinen artikkeli:

Häkkinen TJ, Sova SS, Corfe IJ, Tjäderhane L, Hannukainen A, Jernvall J (2019) Modeling enamel matrix secretion in mammalian teeth. PLoS Comput Biol 15(5): e1007058. https:// doi.org/10.1371/journal.pcbi.1007058

Lisätietoja:

Teemu Häkkinen
Tohtoriopiskelija
Aalto-yliopisto
hakkinen@fastmail.com

Jukka Jernvall
jernvall@fastmail.fm
puh. 040 740 3478


Keijukaisten tanssi valloitti Kuunsillan – opiskelijoiden taidenäyttely avautui Espoon Kulttuurikeskuksessa

27. toukokuuta 2019

Aalto-yliopiston opiskelijat ovat toteuttaneet monitieteisissä ryhmissä Espoon Kulttuurikeskukseen taidenäyttelyn. Töiden inspiraationa toimivat opiskelijoiden omat kokemukset ja suhde ympäristöön, ja ne on sovitettu kunnioittamaan Arto Sipisen suunnitteleman ja Kuunsillaksi nimeämän, vuonna 1989 rakennetun Kulttuurikeskuksen arkkitehtuuria.

The älvdans on the moon bridge -teoksen suunnittelivat sisustusarkkitehtuuria opiskeleva Yi-Chiao Tien, bioinformaatioteknologiaa opiskeleva Jannica Savander, arkkitehtuuria ja liiketoimintaa opiskeleva Alisa Kurganova ja muotoilun opiskelija Tomi Hyyppä. Kulttuurikeskuksen arkkitehtuuri oli opiskelijoille tuttu, ja he halusivat toteuttaa työnsä portaikon tyhjään tilaan.

”Teos sai inspiraationsa aamunkoitteen sumuisista pelloista. Tätä luonnonilmiötä kutsutaan ruotsiksi keijukaisten tanssiksi. Keijukaisten tanssi on luonnollinen, visuaalinen taideteos tuossa tyhjässä tilassa, jonka läpi ilma virtaa kerroksesta toiseen”, sanoo Jannica Savander.

Matematiikka on keijukaistyössä mukana minimipintojen geometrian kautta, joka tarkoittaa mahdollisimman pientä pinta-alaa. Työssä reunoistaan jännitetty kangas asettuu lepotilaan, jossa pinta kaareutuu tasaisesti.

”Matemaattisia kaavoja ja origameja on kaikkialla, ja jokainen niistä voidaan analysoida ja selittää. Kurssin kaltaiset matematiikan tunnit ovat hyvin inspiroivia”, Yi-Chiao Tien sanoo.

Tapiolan puutarhakaupunki ja Kulttuurikeskuksen ylimmän kerroksen majakkamainen, korkea sijainti loivat pohjan Crystal Garden -teokselle. Sen suunnittelivat ja toteuttivat muotoilua opiskeleva Iiro Törmä, matemaatikko Saara Vestola ja graafikko Punit Hiremath.

”Kiinnitimme huomiota luonnonvaloon, joka vaihtelee tilassa paljon päivän kuluessa”, kertoo Iiro Törmä.

Kristallipuutarhan kukkien terälehdet toistavat samaa monikulmiota, joka on taivutettu eri muotoihin.

”Kurssilla lähestytään modernin matematiikan ilmiöitä visuaalisin välinein, ja siellä pärjää millä tahansa matematiikan esitiedoilla.  Kurssilaisten suhde matematiikkaan vaihteli suuresti, ja keskustelimme paljon matemaattisuuden ja luovuuden välisestä vuoropuhelusta”, Törmä sanoo.

”Matematiikkaa on kaikkialla, ja peloton suhtautuminen siihen on kaiken oppimisen ytimessä. Taiteen visuaaliset menetelmät tuovat hyvää kosketuspintaa matematiikan tutkimuksen olennaisiin elementteihin”, toteaa kurssin vastuuopettaja Kirsi Peltonen.

Teokset syntyivät Kristallikukkia peilisaleissa: Matematiikka kohtaa taiteen ja arkkitehtuurin -kurssilla. Kurssi tuo esiin opiskelijoiden tulkintoja geometrian ja topologian ilmiöistä. Siinä missä geometriassa tunnetaan pisteiden väliset etäisyydet, topologiassa tunnetaan muodot ilman pisteiden välisiä etäisyyksiä.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä EMMA-museon kanssa.  Näyttelyyn on vapaa pääsy, ja se on auki Kulttuurikeskuksen aukioloaikoina 22 toukokuuta–31. elokuuta (Kulttuuriaukio 2, 02100 Espoo).

Lisätietoja:

Kirsi Peltonen
vanhempi yliopistonlehtori
Aalto-yliopisto
kirsi.peltonen@aalto.fi
puh. 050 574 7006


IN TRANSITION Mathematics and Art: näyttelyn avajaiset Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa

13. toukokuuta 2019

IN TRANSITION Mathematics and Art -näyttelyn avajaisia vietetään Espoon kulttuurikeskuksessa 21. toukokuuta klo 17.00. Näyttelyssä on esillä Kristallikukkia peilisalissa –kurssin opiskelijoiden lopputyöt. Aalto-yliopiston provosti Kristiina Mäkelä avaa näyttelyn.

Näyttely on esillä Espoon kulttuurikeskuksessa elokuun 2019 loppuun saakka.

Poikkitieteellisen Kristallikukkia peilisaleissa -kurssin opiskelijoiden loppunäyttely on konkreettinen avaus tieteen ja taiteen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Se nostaa syvällisiä ilmiöitä ihmisten vuorovaikutuksen tasolle. Ennakkoluuloton, rajoja rikkova yhteistyö avaa mahdollisuuden yhteisille tavoitteille. Aito kohtaaminen haastaa perinteiset näkemykset ja luo innostavan esimerkin uusista mahdollisuuksista.

Kurssin opiskelijat edustavat Aallon eri korkeakouluja fukseista jatko-opiskelijoihin. Monimuotoiset ryhmät ovat suunnitelleet ja toteuttaneet omat tulkintansa matalien dimensioiden geometrian ja topologian aloilta kurssin monialaisen opettajatiimin ohjauksessa. Työt on kuratoitu yhtenäiseksi taidenäyttelyksi Espoon Kulttuurikeskukseen kesän 2019 ajaksi yhteistyössä EMMA-museon kanssa.


Väitös taidekasvatuksen alalta: TaM Taneli Luotoniemi; 3.5.2019

25. huhtikuuta 2019

MA Taneli Luotoniemi will defend the dissertation Hyperspatial Interlace. Grasping Four-dimensional Geometry Through Crafted Models on Friday 3 May 2019.

Opponents: KuT, dos. Jyrki Siukonen, University of the Arts Helsinki and PhD, Prof. Thomas Banchoff, Brown University, USA 

Custos: Prof. Helena Sederholm

More information:
https://www.aalto.fi/events/defence-in-the-field-of-art-education-ma-taneli-luotoniemi


Mathematics and Arts Colloquium: Salvador Dali and the Fourth Dimension - public talk by Thomas Banchoff; 2.5.2019

25. huhtikuuta 2019

Helena Sederholm opens the event Meeting Salvador Dali in the Fourth Dimension.

How did Salvador Dali choose an unfolded four-dimensional cross as the central figure in one of his most famous religious paintings?  This talk will describe a ten-year series of meetings with the artist starting in 1975 and a survey of forty years of developments in computer graphics approaches to phenomena in four and higher dimensions.

Thomas F. Banchoff is a geometer, and an emeritus professor at since July 1, 2014 after 47 years teaching at Brown University. Further information.

Mathematics and Arts Colloquium

Niilo Helander Foundation sponsors the event.

Image: John Foraste.
Image: John Foraste.

 


Väitös matematiikan alalta, FM Matias Heikkilä, 29.4.2019

16. huhtikuuta 2019

Filosofian maisteri Matias Heikkilä väittelee maanantaina 29.4.2019 klo 13 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa salissa M1, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa “On Multivariate Extremes” tutkittiin harvinaisten ilmiöiden ennustamista.

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii Assist. Prof. Anna Kiriliouk, University of Namur. Kustoksena toimii professori Pauliina Ilmonen matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta.

Väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/vaitos-matematiikan-alalta-fm-matias-heikkila


Aalto-yliopistolle yli 6 miljoonan euron EU-rahoitus

29. maaliskuuta 2019



Professorit Kari Astala, Aristides Gionis ja Zhipei Sun ovat saaneet yhteensä 6,3 miljoonan euron apurahan Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) viiden vuoden ajaksi. ERC myöntää Advanced Grant -apurahoja kokeneille ja erityisen ansioituneille tutkijoille poikkeuksellisten ja epätavanomaisten tieteellisten avausten tekoon.

Rahoitetut hankkeet ovat:

QUAMAP (1,33 miljoonaa euroa)

Professori Kari Astala, matematiikan laitos: Developing new mathematical methods for currently unsolvable problems

REBOUND (2,49 miljoonaa euroa)

Professori Aristedes Gionis, tietotekniikan laitos: Designing algorithms to reduce filter bubbles in social media

ATOP (2,44 miljoonaa euroa)

Professori Zhipei Sun, elektroniikan ja nanotekniikan laitos: Creating novel photonic devices by stacking together atomically-thin materials

Somekuplia, näkymättömyysverhoja ja fotoniikan mullistuksia

Professori Kari Astalan hankkeessa tutkitaan matemaattisia menetelmiä ja malleja, joita voidaan käyttää muun muassa tilastollisessa fysiikassa ja materiaalitieteissä. Esimerkiksi kristallikiteiden ominaisuuksia ymmärretään paremmin tutkimalla satunnaisia pintoja ja niiden geometriaa. Pitkälle menevää matemaattista teoriaa tarvitaan myös uudenlaisessa tietokonetomografiassa eli viipalekuvauksessa, jossa käytetään röntgensäteiden sijaan sähköisiä pintavirtoja. Uudet menetelmät voivat myös mahdollistaa rakenteen, jota ei voi pinnalta mitata. Seurauksena voi olla näkymättömyysverho, näkymättömyysviitan kaltainen uusi materiaali.

Professori Aristides Gionis tutkimusryhmineen selvittää, miten sosiaalisen median suljetut käyttäjäyhteisöt muodostuvat sekä kehittää ja analysoi menetelmiä, joilla käyttäjiä kannustetaan huomioimaan koko näkökulmien kirjo. Tutkimusryhmän tarkoituksena on kehittää menetelmiä, joita voi soveltaa laajasti sosiaalisen median kentässä esimerkiksi politiikassa, ajankohtaisissa tapahtumissa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Professori Zhipei Sunin tavoitteena on luoda täysin uusia rakennuspalikoita seuraavan sukupolven fotoniikan ja optoelektroniikan käyttöön. Fotoniikan sovellukset ovat läsnä kaikkialla jokapäiväisessä elämässämme. Niitä ovat esimerkiksi matkapuhelinten ja televisioiden näytöt, digikameroiden valoilmaisimet ja videonauhurit. Toinen fotoniikan merkittävä sovellus on optinen televiestintä.


Kun mikään ei ole mahdotonta – tekniikan ala tarjoaa erilaisia urapolkuja

12. maaliskuuta 2019

”Kuinka moni tietää, mitä matriisit ovat”, kysyi apulaisprofessori Pauliina Ilmonen. ”Pian te kaikki tiedätte”, hän hihkaisi innostuneesti, kun yhtäkään kättä ei nouse. Ja matriiseista hän haluaakin puhua, koska omien sanojensa mukaan hän suorastaan rakastaa niitä. Matriiseja hyödynnetään niin virusten kuin syövänkin tutkimuksessa. Kaikkea hänen tutkimuskohteita ei vielä sovelleta, mutta kuka tietää, mihin niitä voi käyttää tulevaisuudessa.

”Silloin kun lauselogiikkaa kehitettiin, tutkijat eivät tienneet, mihin sitä voisi käyttää. Nyt kaikki digilaitteet perustuvat lauselogiikkaan”, mieleenpainuvan innostuneesti esiintynyt Pauliina Ilmonen sanoi.

Tekniikan avulla voi muuttaa maailmaa

”Kannattaa miettiä, mikä on merkityksellistä juuri sinulle ja hakeutua opintoihin sen mukaan”, sanoi Piia Simpanen Teknologiateollisuus ry:stä. Lukiossa häntä kiinnostivat monet asiat. Innostus ongelmaratkaisua ja ihmisiä kohtaan saivat hänet hakeutumaan tekniikan alalle.  

”Tekoälynkin aikakaudella ihmistä tarvitaan luovaan ongelmanratkaisuun”, hän totesi ja kannusti yläkoululaisia tyttöjä pohtimaan tekniikkaa tulevaisuuden uravalintana.

Ei suorituspaineita

”Tekniikka, uteliaisuus ja halu oppia vievät minne vaan”, kertoi puolestaan Marita Niemelä Neste Engineering Solutions Oy:stä. Hän neuvoi kuulijoita olemaan oma itsensä ja unohtamaan liiallisen itsekriittisyyden itseään kohtaan.

Päivän aikana yläkoululaiset tutustuivat Kylmälaboratorioon, avaruuslaboratorioon, sähköpajaan ja kiltahuoneisiin. He kuulivat teekkarinaisten ajatuksia tekniikan opiskelusta Aallossa ja rakensivat adenoviruksen pilleistä ja muovikappaleista.


Väitös matematiikan alalta, M.Sc. Razane Tajeddine 7.3.2019

7. helmikuuta 2019

M.Sc. Razane Tajeddine väittelee torstaina 7.3.2019 klo 14 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa salissa M1, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa "Private Information Retrieval from Coded Storage" keskeistä ovat koodausteoreettiset konstruktiot yksityiseen tiedonhakuun hajautetuista tallennussysteemeistä.

 

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii professori Simon Blackburn, Royal Holloway, University of London. Kustoksena toimii professori Camilla Hollanti matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta.  

Englannin kielinen väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: https://www.aalto.fi/fi/tapahtumat/vaitos-matematiikan-alalta-msc-razane-tajeddine  


Defence of dissertation in the field of systems and operations research, Sampsa Ruutu, M.Sc.(Tech.)

22. tammikuuta 2019

Sampsa Ruutu, M.Sc.(Tech.), will defend the dissertation "Dynamic modelling for the analysis and support of systemic innovations and competition strategies" on Friday 25 January 2019 at 12 noon at the Aalto University School of Science, lecture hall M1, Otakaari 1, Espoo. In the dissertation, tools were developed for understanding and developing systemic innovations and competition strategies.

Opponent: Assistant Professor Bob Walrave, Eindhoven University of Technology, The Netherlands

Custos: Professor Kai Virtanen, Aalto University School of Science, Department of Mathematics and Systems Analysis

Electronic dissertation: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8340-7


Helsingin kaupunki palkitsi opinnäytetöitä

8. tammikuuta 2019

Palkintojen valintakriteereinä käytetään opinnäytetyön laatua, kosketuspintaa Helsinkiin sekä korkeakoulun laitoksen antamaa arvosanaa. Lisäksi arvostetaan opinnäytteiden innovatiivisuutta ja uusia näkökulmia.

Opinnäytepalkinnon voi saada tutkielma, jonka aihe liittyy Helsinkiin, helsinkiläisiin tai kaupungin omaan palvelutoimintaan. Tieteenalaan liittyviä rajoituksia ei ole. Kaupunki pyrkii palkitsemaan erityisen hyviä opinnäytetöitä usealta eri tieteenalalta. Palkinnon suuruus oli tänä vuonna 500 euroa. Opinnäytepalkinnot on jaettu vuodesta 1992 alkaen.
Perustieteiden korkeakoulun opiskelija Johanna Piipponen saa opinnäytetyöpalkinnon diplomityöstään Kulkutapaosuuksien vuosittaisesta arvioinnista HSL-alueella. Työssä verrataan menestyksekkäästi julkisen liikenteen ja yksityisautoilun osuutta matkustuskilometreinä käyttäen hyväksi eri tietokantoja ja ohjelmia. Työ madaltaa kulkutapojen vertailemiseen kuluvia kustannuksia ja tarjoaa liikenteen suunnittelijoille paikkatietoaineiston, jonka avulla he voivat visuaalisesti havaita matkustajamääriltään ruuhkautuneita linjaosuuksia. Työtä valvova professori on Pauliina Ilmonen ja työn ohjaaja Marko Vihervuori Helsingin Seudun Liikenteestä (HSL). Johanna Piipponen valmistui diplomi-insinööriksi 13.10.2017 Master's Programme in Mathematics and Operations Research –ohjelmasta pääaineenaan Systems and Operations Research.

Lue lisää:

Kaupunki palkitsi kahdeksan Helsinki-aiheista opinnäytetyötä


Kestävän kehityksen ideat ja innostavat ihmiset Aalto SCI vuoden alumni ja SCI Awards 2018 –palkintojen saajina

20. joulukuuta 2018

Annu Nieminen on nimetty Perustieteiden korkeakoulun vuoden 2018 alumniksi. Annu Nieminen on Upright Projectin perustaja ja toimitusjohtaja. Hänen tavoitteenaan on luoda yrityksille kannustimia, jotta ne pelkän voiton maksimoimisen sijaan pyrkisivät vaikuttamaan yhteiskuntaan positiivisesti. Upright Project on kehittänyt tekoälyavusteisia malleja, joiden tavoitteena on tuottaa luotettavaa tieteellistä ja vertailukelpoista dataa.

”Annu Nieminen on yhdessä yrityksensä kanssa ratkaisemassa ympäristömme ja yhteiskuntamme kestävän kehityksen haasteita. Hän on myös vahva ja rohkea roolimalli kaikille tekniikan alalla työskenteleville, opiskeleville ja myös alaa harkitseville naisille”, sanoo dekaani Jouko Lampinen

Annu Nieminen valmistui Informaatioverkostojen koulutusohjelmasta vuonna 2009. Hänellä riittää uskallusta vaikuttaa asioihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hän sai myös hiljan MIT Technology Review’n alle 35-vuotiaiden innovaattoreiden palkinnon.

” Merkityksellisintä opinnoissani oli se, että opin yhdistämään teknologian ja matemaattis-loogisen ajattelun suurten ja kompleksien kysymysten ratkaisemiseen. Konkreettiset työkalut sisältävät muun muassa tietorakenteita, algoritmeja ja valtajärjestelmiä. Haluan luoda parempia ajattelun työkaluja siihen, miten allokoimme planeetan ja ihmiskunnan resursseja uudelleen”, sanoo Annu Nieminen.

SCI Awards 2018 –palkinnot poikkeuksellisen hyvistä ideoista ja saavutuksista

SCI Awards –palkinnot jaetaan vuosittain korkeakoulun henkilökunnalle ja opiskelijoille kiitoksena hyvästä työstä. Vuoden 2018 SCI Awards –palkinnot annetaan yhteensä kuudessa kategoriassa, ja ne perustuvat henkilökunnan ja opiskelijoiden ehdotuksiin.

Vuoden innovaatiopalkinnon saavat Jussi Gillberg sekä professorit Pekka Marttinen, Hiroshi Mamitsuka ja Samuel Kaski. Yhteisen hankkeen tavoitteena on hyödyntää koneoppimismenetelmiä peltoviljelyssä, kasvihuonekasvatuksessa ja kasvinjalostuksessa - uhkaavan ruokakriisin ratkaisemiseksi. Innovaatio vaikuttaa maailmanlaajuisesti: sen tavoitteena on välttää pitkäjänteinen humanitaarinen kriisi ja tehostaa ruuan tuotantoa, sekä auttaa torjumaan ilmastonmuutosta.

Professori Jari Saramäki saa tiedeviestintäpalkinnon. Hän pystyy tavoittamaan tiedeyhteisön laajalti erinomaisilla ja suosituilla tieteellistä kirjoittamista koskevien blogipostausten ja kirjan avulla.

Koordinaattori Esa Heikkinen nimetään vuoden palveluhenkilöksi. Esa on aina avulias, ratkaisuhenkinen, positiivinen, ystävällinen ja hyvällä tuulella – sekä lisäksi hänellä on lehmän hermot.

Opiskelijat Akseli Paukkeri ja Kristian Arjas ovat vuoden kaksi opetusassistenttia. Akseli on innostava ja hallitsee aiheen erinomaisesti. Lisäksi hän vastaa mielellään kysymyksiin ja opiskelijoiden tarpeisiin. Kristianilla on erinomaisia ajatuksia kurssin sisältöihin liittyen.

Myös vuoden opettajapalkinto annetaan kahdelle henkilölle, vanhemmalle yliopistolehtorille Björn Ivarssonille ja professori Jaakko Lehtiselle. Björn saa erinomaista palautetta ruotsin- ja englanninkielisistä matematiikan kursseista. Jaakko on erittäin innostava ja pätevä omalla alallaan, ja vangitsee yleisönsä luennoillaan. Hänellä on hyvin merkittävä taito opettaa ja saattaa alulle älykkäitä keskusteluja.

Perustieteiden korkeakoulun killat, Athene, Fyysikkokilta, Prodeko ja Tietokilta, saavat yhteistyöpalkinnon orientaatioviikon tapahtumista ja siitä, miten ne huolehtivat uusista opiskelijoista koko ensimmäisen vuoden ajan. Kiltojen vapaaehtoiset huolehtivat uusista opiskelijoista jo viikkoja ennen lukuvuoden alkua, ja palkinto annetaan kiitoksena kiltojen jatkuvasta hyvästä työstä.

Muut nimetyt ehdokkaat palkintojen saajiksi  ovat Heikki Koponen, Juha Äkräs ja Kaj Hagros vuoden alumniksi, Nonappa, Robin Ras ja Heikki Nieminen ryhmiensä ja tiimiensä kera vuoden innovaatiopalkinnon saajiksi, David Radnell tiedeviestintäpalkinnon saajaksi, Ivan Degtyarenko, Richard Darst, Minna Günes, Paula Hämäläinen, Quang Tran, Kenrick Bingham, Eeva Lampinen, Noora Suominen de Rios ja TuAS-talon vahtimestarit vuoden palveluhenkilöksi, Marko Havu, Vesa Vahermaa, Tuomo Tanila, Katri Niemi, Machine Learning: Basic Principles –kurssin assistentit ja Tolou Shadbahr vuoden opetusassistenteiksi, Eerikki Mäki, Jukka Suomela, Esa Saarinen, Andrew Paverd, Alex Jung, Tuomas Aura, N. Asokan, Eija Kujanpää - Erasmus Mundus –hakemuksen kirjoittajat - Pekka Alestalo ja Lauri Nummenmaa vuoden opetuspalkinnon saajiksi, sekä Hirskyj-Douglas Ilyena, Ellie Dillon, Risto Rajala, Richard Darst, Enrico Glerean, Hanna Renvall & Annika Hulten ja Prodeko & DIEM yhteistyöpalkinnon saajiksi.

 

 

 


Sivusta vastaa: webmaster-math [at] list [dot] aalto [dot] fi