Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Ajankohtaista

Aalto-yliopisto ja GE Healthcare laajentavat yhteistyötä

16. elokuuta 2017

Aalto-yliopisto ja GE Healthcare Finland Oy ovat sopineet yhteistyön laajentamisesta. Sopimus kattaa tutkimukseen ja kehitykseen, opetukseen sekä startup-toimintaan liittyvää yhteistyötä. Molempia toimijoita kiinnostaa kliinisen datan tutkiminen ja analysointi sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen uusien innovaatioiden synnyttämiseksi.

”GE Healthcare on Aallon pitkäaikainen kumppani, ja myös Aalto-yliopisto panostaa terveysalan osaamiseen. Myös koneoppimisen menetelmät ja työkalut ovat kehittyneet siinä määrin, että nyt pystytään kehittämään älykkäitä sovelluksia päätöksenteon tueksi. Jatkossa tutkijoillamme ja opiskelijoillamme on entistä paremmat mahdollisuudet niin tutkimus- kuin innovaatioyhteistyöhön tekoälyn ja data-analytiikan saralla”, sanoo Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani Jouko Lampinen.

”Terveydenhuollon analytiikan kehittäminen on ydinosaamistamme, ja GE Healthcarella on alan osaamiskeskus Suomessa. Meillä on myös paljon Aallosta valmistuneita työntekijöitä. Yhteistyön laajentaminen on meille strategisesti tärkeä asia”, sanoo GE Healthcaren Suomen-toimitusjohtaja Erno Muuranto.

”Terveydenhuoltoon kohdistuu valtavia paineita. Analytiikkasovellusten tarkoitus on valjastaa sairaalalaitteiden tuottama tieto tukemaan terveydenhuollon henkilökunnan päätöksentekoa ja auttaa kohdistamaan resursseja. Aalto-yliopisto on yksi kumppaneistamme, joiden kanssa pyrimme kehittämään tulevaisuuden terveydenhuoltoa ja parantamaan ihmisten elämää”, Muuranto toteaa.

Laadukkaat ja turvalliset ratkaisut ovat terveydenhuollolle tärkeitä, mutta sääntelyn vuoksi startup-yritysten ei ole helppo päästä alalle.

”GE Healthcare tarjoaa startup-yrityksille paitsi globaalin yhteistyöalustan myös markkinaymmärrystä ja tukea terveyssektorin erityisvaatimuksiin, kuten sääntelyyn. Arvostamme myös startup-toimijoiden tuomaa näkökulmaa, innostusta ja uudenlaisia toimintatapoja”, sanoo Muuranto.

”Aallossa on jo runsaasti yrityshautomo-osaamista, ja jatkossa on tarkoitus katsoa, miten voimme entistä paremmin tukea terveysteknologia-alan startupien syntymistä”, Lampinen sanoo.

Lisätiedot:

Aalto-yliopisto, viestintä
Anne Tapanainen
050 434 9711
anne.tapanainen@aalto.fi

GE Healthcare
Taija Reijonen, viestintäpäällikkö
050 367 58 63
taija.reijonen@ge.com

Kvanttiteknologia valittiin Suomen Akatemian huippuyksiköksi

31. toukokuuta 2017

Suomen Akatemia on valinnut Aalto-yliopiston kvanttiteknologian huippuyksikön jatkokaudelle huippuyksikköohjelmaansa vuosille 2018–2025. Yksikköä johtaa professori Jukka Pekola Aalto-yliopistosta. Aalto-yliopisto on myös partnerina mukana kahdessa muussa huippuyksikössä: Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikössä on Aallosta mukana Antti Hannukainen ja Nuutti Hyvönen ja Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikössä Jaan Praks.

Huippuyksikköohjelmaan valittiin kaikkiaan 12 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 12 yliopistosta tai tutkimuslaitoksesta.

Suomen Akatemia sai tämänkertaiseen huippuyksikköhakuun yhteensä 179 aiehakemusta. Näistä kutsuttiin varsinaiselle kierrokselle 34 hakijaa. Akatemia valitsee huippuyksiköt kansainvälisten arviointien ja huippuyksikköohjelman tavoitteiden pohjalta. Arvioinnissa painotettiin sitä, että huippuyksikkö on korkeaa tieteellistä laatua, tekee läpimurtotutkimusta ja edistää tieteen uudistumista. Lisäksi arvioitiin huippuyksikön potentiaalia nousta kansainvälisen tason huipulle tai pysyä siellä ja sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tutkimuksen lippulaivoja

Suomen Akatemian huippuyksiköt ovat suomalaisen tutkimuksen lippulaivoja. Oman tieteenalansa kansainvälisessä kärjessä olevat yksiköt uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja kouluttavat suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään uusia lahjakkaita tutkijoita. Huippuyksikön rahoituskausi pitenee kuudesta vuodesta kahdeksaan, ja ensimmäisen nelivuotiskauden jälkeen yksikölle tehdään tieteellinen väliarviointi.

Huippuyksikkö on tutkimus- ja tutkijankoulutusympäristö, jolla on selkeät tutkimukselliset päämäärät ja yhteinen johto. Huippuyksiköitä rahoittavat Suomen Akatemia, yliopistot, tutkimuslaitokset ja yritykset. Lisäksi yksiköt saavat rahoitusta useista muista lähteistä.

Lue lisää:
Suomen Akatemian tiedote
Huippuyksikköohjelmaan 2018­-2025 valitut huippuyksiköt (pdf)

Aalto sai kahdeksan uutta akatemiatutkijaa

11. toukokuuta 2017

Suomen Akatemian torstaina 11. toukokuuta julkistamat rahoituspäätökset tuovat Aaltoon kahdeksan uutta akatemiatutkijaa ja 13 tutkijatohtoria. Rahoitus kohdistuu luonnontieteiden ja tekniikan aloille. Akatemiatutkijoiden osuus Aaltoon tulleesta rahoituksesta on 3 476 000 euroa ja tutkijatohtoreiden 3 333 000 euroa. Akatemiatutkijatehtävät ovat viisivuotisia ja tutkijatohtoritehtävät kolmevuotisia.

”Aallon kannalta kokonaistulos on jälleen erinomainen. Olen erittäin ylpeä sekä akatemiatutkijoiden että tutkijatohtoreiden hienosta työstä niin tutkimuksen kuin tutkimusrahoituksen saralla”, sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen.

Uudet akatemiatutkijat ovat vahvasti kansainvälistä joukkoa.

”Tuoreet rahoituspäätökset kertovat siitä, että tutkimuksemme on jo maailman huippua valikoimillamme alueilla. Uusia lahjakkaita tutkijoita ei kuitenkaan saada Suomeen ilman vahvaa pohjaa, ja tässä kansainvälisen tason jo saavuttaneet monikansalliset tutkijaryhmät ovat tärkeitä”, Pulkkinen sanoo.

Kahdeksasta uudesta akatemiatutkijasta neljä työskentelee teknillisen fysiikan alueella. "Teknillisen fysiikan menestys Suomen Akatemian rahoitushauissa ei ole tullut yllätyksenä, sillä taustalla on vuosikymmenten mittainen rakennustyö", sanoo professori ja teknillisen fysiikan laitoksen johtaja Matti Kaivola.

”Olemme panostaneet määrätietoisesti tietyille tutkimusaloille eli kiinteän aineen fysiikan ja materiaalifysiikan tutkimukseen. Tavoitteenamme on olla maailman huippua näillä aloilla. Kunnianhimon taso on siis asetettu riittävän korkealle”, Kaivola sanoo.

Jotta tutkijalahjakkuudet ympäri maailman löytävät Aaltoon, tarvitaan paitsi huipputason tutkimusryhmiä myös kokeellista tutkimusta tukevaa infrastruktuuria. Tätä edustaa Aalto-yliopistossa esimerkiksi Kansallinen mikro- ja nanoteknologian infrastruktuuri OtaNano.

Yhtenä esimerkkinä Aallon teknillisen fysiikan huippututkimusalueista Matti Kaivola mainitsee akatemiatutkijaksi valitun Kuan Tanin edustaman alan, kvanttiteknologiat. Kvanttiteknologioiden kehitykseen halutaan panostaa niin Aallossa kuin Euroopan unionissakin, joka on tulevaisuudessa käynnistämässä mittavaa alan lippulaivahanketta.
 

Akatemiatutkijat

Parinya Chalermsook, tietotekniikan laitos: Kombinatoriikka Graph Pakkaukset ja Online Binary Search Trees, 434 485 e

Xi Chen teknillisen fysiikan laitos: Laskennallinen tutkimus fluoresoivista hopea klustereista biosensori ja biokuvantamis sovelluksiin, 434 485 e

Heikki Nieminen, neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos: Ultraääniavusteinen ohutneulabiopsia - äänen ja kudoksen väliset vuorovaikutukset, 434 485 e 

Hannu-Pekka Komsa, teknillisen fysiikan laitos: Kaksi-ulotteisten MXene-materiaalien hallittu funktionalisointi (FUNTOMX), 434 485 e

Kuan Tan, teknillisen fysiikan laitos: Piin spineihin pohjautuvan kvanttitietokoneen kvanttiväylä,
434 485  e

Zheng Yan, tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos, TruSoNet: Luottamuksen digitointi kaikkialla läsnäolevassa sosiaalisessa verkossa, 434 485 e

Zhirong Yang, tietotekniikan laitos: Aineiston piirre-esityksen oppiminen laajamittaisella naapuruston upotuksella, 434 485 e

Alexander Zyuzin teknillisen fysiikan laitos: Theory of Weyl semimetals and superconductors, 434 485 e
 

Tutkijatohtorit

Omer Anjum: Solving GPU Assisted Exascale Computing Challenges with High-Order Finite Difference Methods, 225 650 e

Matilda Backholm: Pinning och dissipation av magnetiska droppar på superhydrofoba ytor, 243 170 e

Miguel Caro: Luotettavaa laskennallista sähkökemiaa tiheysfunktionaaliteoriaa sekä eritasoisia molekyylien dynamiikkamalleja hyödyntäen, 281 190 e

Ana Díaz-Rubio: Monifysiikkametalaitteet, 257 470 e

Tommi Ekholm: METRICS – Teknologia- ja ilmastollisten riskien hallinta ilmastonmuutoksen hillintästrategioissa, 251 650 e

Jussi Jokinen: Tunnearvioteorian laskennallinen mallinnus ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksessa, 246 400 e

Juha Koivisto: Partikkelivahvistettujen vaahtojen rheologian ja tunkeutumisen hallitseminen statistisen fysiikan avulla, 253 700 e

Caspar Ockeleon: Kvanttimekaaninen puristuminen ja lomittuminen mikroaalto-optomekaanisissa systeemeissä, 245 910 e

Taneli Riihonen: Yleistetyt häipymäjakaumat ja matriisifunktiot langattomien tietoliikennejärjestelmien analyysissä, 262 630 e

Kezilebieke Shawulienu: Suprajohtavien kaksiulotteisten materiaalien sähköisten ja magneettisten ominaisuuksien hallinta, 266 140 e

Arno Solin: Vaiheittaisia menetelmiä reaaliaikaiseen probabilistiseen mallinnukseen, 254 500 e

Marijin van Vliet Wouter: Havainnoista ymmärtämiseen neurotieteessä: laskennallisten mallien laajentaminen neurokuvantamisaineistojen ennustamiseen., 279 000 e

Christian Webb: Satunnaisgeometria lukuteoriassa, kombinatoriikassa ja satunnaismatriisien teoriassa, 247 840 e
 

Katso lisää Suomen Akatemian sivuilta:  http://www.aka.fi/

Sensual Mathematics -näyttely Heurekassa

7. toukokuuta 2017

sensualmathlandscape_fi.jpg

Aalto-yliopiston poikkitieteellisen kurssin opiskelijoiden loppunäyttely on konkreettinen avaus tieteen ja taiteen vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Se murtaa matematiikkaan liittyviä kliseitä nostamalla alan syvällisiä ilmiöitä ihmisten kokemuksen tasolle.

Ennakkoluuloton ja rajoja rikkova yhteistyö kiinnittää huomion laajempiin merkitysyhteyksiin ja mahdollistaa monenlaisten päämäärien tavoittelun. Aito kohtaaminen haastaa lokeroituneen tradition varhaiskasvatuksesta tutkijakoulutukseen ja luo innostavan esimerkin uusista toimintamahdollisuuksista.  Kurssin opiskelijat edustavat Aallon eri kouluja kandivaiheesta jatko-opiskelijoihin.

Näyttely “Sensual Mathematics” tuo näkyväksi opiskelijoiden tulkintoja matematiikan ja taiteen kiinteästä vuoropuhelusta matalaulotteisen geometrian ja topologian aloilla. Pystysuuntaiset teokset muodostavat luonnollisen tilan, jonka siimeksessä vierailija voi kulkea kuin metsässä.

Konferenssissa pureudutaan digimurroksen vaikutuksiin

9. huhtikuuta 2017

Aalto-yliopiston isännöimässä Building Expertise for Innovation -konferenssissa 25.–27.4. pureudutaan digitaaliseen murrokseen ja sen vaikutuksiin niin eri toimialoilla kuin yhteiskunnassa yleisemminkin.

Konferenssin järjestävät Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeet Platform Value Now ja Digital Disruption in Industry, joita vetävät professorit Ahti Salo ja Martti Mäntylä Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulusta. Konferenssin pääalustajiin kuuluvat EU:n komission Joint Research Centren pääjohtaja Vladimir Šucha, EU:n alueiden komitean presidentti Markku Markkula, professori George Wright Strathclyden yliopistosta ja International Council for Small Business -neuvoston presidentti, professori Luca Iandoli. Näkemyksiään tuovat esille myös kansanedustaja Jyrki Kasvi, perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen sekä johtava asiantuntija Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Konferenssiin osallistuu myös EU:n COST IS1304-toimenpide Expert Judgment Network: Bridging the Gap Between Scientific Uncertainty and Evidence-Based Decision Making, jonka kautta kokoukseen tulee kymmeniä kansainvälisiä osallistujia. Toimenpide tukee tieteelliseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa edistämällä systemaattisten menetelmien käyttöä asiantuntija-arvioiden käsittelyssä.

Digimurros – vallankumouksellinen voima

Konferenssissa pohditaan, miten digimurros teknologisena ja vallankumouksellisenakin voimana mullistaa teollisuutta, palveluita ja yhteiskuntaa. Päivien aikana käsitellään myös eri sovellusalueilta esimerkkejä siitä, miten systemaattiset menetelmät antavat pohjan teknologioita, strategiavalintoja, liiketoiminta­malleja ja innovaatioita koskevalle päätöksenteolle.

"Digitaalinen murros tapahtuu yleensä vaiheittain ja sen luonne vaihtelee usein toimialoittain. Se mikä on mahdollista uudessa digitaalisessa kuluttajaliiketoiminnassa, ei sellaisenaan toimi esimerkiksi perinteisillä teollisilla toimialoilla, joilla digitalisaation paras hyödyntäminen edellyttää erityisesti toimialatuntemusta, luottamusta teknologiaan ja sen toimittajiin", sanoo tutkimusjohtaja Ilkka Lakaniemi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Tiedon ja Innovaatioiden tutkimuskeskuksesta (CKIR).

Tutkimusyhteisö, yritykset ja julkinen sektori ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan ja verkottumaan. Konferenssin ohjelma ja rekisteröityminen ovat konferenssisivuilla.

Uusia matematiikan ja systeemianalyysin tuntiopettajia syksylle 2017

20. maaliskuuta 2017

Matematiikan ja systeemianalyysin laitokselle haetaan

Uusia matematiikan ja systeemianalyysin tuntiopettajia syyslukukaudelle 2017


Matematiikka:

Hakijoilta edellytetään vähintään 20 op:n matematiikan yliopisto-opintoja hyvin arvosanoin ja kiinnostusta opetustyöhön. Aiempi opetuskokemus katsotaan ansioksi, mutta ei ole välttämätöntä. Uusille tuntiopettajille tarjottavat opetustehtävät ovat pääsääntöisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden matematiikan kurssien laskuharjoitusassistentin tehtäviä. Työ on osa-aikaista (4 h/viikko).

Systeemianalyysi:
Hakijoilta edellytetään kyseisen kurssin aiempaa suorittamista sekä kiinnostusta opetustyöhön. Työ on osa-aikaista (2 tai 4 h/viikko).

Tuntiopettajia haetaan syksyn 2017 seuraaville kursseille:
* MS-C2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt (tälle kurssille otetaan useampia opettajia);
* MS-E2114 Investment Science;
* MS-E2133 Systems Analysis Laboratory II;
* MS-E2139 Nonlinear programming;
* MS-E2140 Linear Programming; ja
* MS-E2152 Peliteoria.

--
Palkka on 30-35 eur/h koulutuksesta riippuen. Työtehtävät on tarkoitettu ensisijaisesti Aalto-yliopiston opiskelijoille.

Hae tätä paikkaa tästä.

Sähköisen hakemuksen liitteeksi tarvitaan pdf-muodossa opintorekisteriote (sähköisesti tilattu riittää) sekä vapaamuotoinen hakemus, josta käy ilmi myös
- millä kursseilla olet kiinnostunut opettamaan, sekä
- millä kielillä olet valmis opettamaan (suomi/ruotsi/englanti).

Hakemus on jätettävä viimeistään keskiviikkona 10.5.2017.

Hakemusten perusteella osa hakijoista kutsutaan vastaamaan sähköiseen työhaastatteluun toukokuussa.

Lisätietoja:
- systeemianalyysi: kimmo.berg(at)aalto.fi
- matematiikka: ville.turunen(at)aalto.fi ja jarmo.malinen(at)aalto.fi
- työsuhdeasiat: Ilona Kallio (hr-ms(at)aalto.fi).

Huom. Jos olet toiminut aiemmin tuntiopettajana, käytä lyhyempää hakumenettelyä. Pyydä tätä varten linkki osoitteesta hr-ms(at)aalto.fi, ellet saanut henkilökohtaista sähköpostia.

Huom. Kevään 2018 kursseille haetaan tuntiopettajia marraskuussa 2017.



Systeemianalyysin laboratorion emeritusprofessori Raimo P. Hämäläiselle Puolustusvoimien kultainen ansiomitali

7. maaliskuuta 2017

Palkinnon perusteluina mainittiin professori Raimo P. Hämäläisen johtama ja 25 vuotta jatkunut menestyksekäs tutkimusyhteistyö ilmavoimien ja Aalto-yliopiston Systeemianalyysin laboratorion välillä.

Mitali luovutettiin Satakunnan lennoston Ilmavoimien 99. vuosipäivän tilaisuudessa 3. maaliskuuta Pirkkalassa. Samalla Hämäläinen sai myös Satakunnan lennoston ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen viirit.

Kryptologian professori

6. maaliskuuta 2017
Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu hakee

kryptologian professoria


Avoinna oleva tehtävä on Tietotekniikan laitoksen (http://cs.aalto.fi)  ja Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen (http://math.aalto.fi) yhteinen professuuri. Tehtävä on suunnattu erityisesti apulaisprofessoritasolle, mutta myös erityisen ansioituneet hakijat Associate ja Full -professoritasolle voidaan huomioida.

Tarkemmat tiedot tehtävästä, pätevyysvaatimukset ja arviointikriteerit sekä hakuohjeet englanninkielisessä hakuilmoituksessa: http://www.aalto.fi/en/about/careers/jobs/view/1210/

Väitös systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalta, TkL Pekka Mild, 3.3.2017

26. helmikuuta 2017
Tekniikan lisensiaatti Pekka Mild väittelee perjantaina 3.3.2017 klo 12 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa, salissa H304, Otakaari 1, Espoo. Väitöskirjassa "Portfolio Decision Analysis for Infrastructure and Innovation Management" kehitetään monitavoitteinen optimointimenetelmä resurssiallokaatio- ja projektivalintapäätösten tukemiseen. Menetelmää on sovellettu käytännössä liikenneinfrastruktuurin ylläpitorahoitusta koskevassa päätöksenteossa ja innovaatio-ohjelman hankkeiden arvioinnissa.

Väitöstilaisuuden vastaväittäjänä toimii professori Alec Morton, University of Strathclyde, ja kustoksena professori Ahti Salo matematiikan ja systeemianalyysin laitokselta. Väitöstiedote Perustieteiden korkeakoulun verkkosivuilla: http://sci.aalto.fi/fi/current/events/vaitos_mild_pekka/

Sivusta vastaa: webmaster-math [at] list [dot] aalto [dot] fi