Tässä on hieman satunnaisessa järjestyksessä poimittuja palautteita. Vaikka kaikki eivät päätyisi tänne, niin taatusti tulevat luetuiksi ja aiheuttavat pohdintaa ja itsetutkistelua.
Thu Nov 20 16:52:38 EET 2003
Palailen taas pitkästä aikaa tälle palstalle. Otan nyt yhden teeman, kurssin
ja kokeiden vaikeusasteen. Muutakin on tullut, mutta tällä kertaa tästä.
Tuohon peruskurssien välisiin tasoeroihin sanoisin vain, että mielestäni kursseja ei pitäisi vertailla käsiteltävien asioiden määrällä vaan sillä, mitä niistä oppii. On selvää, että jos toiselle samanpituiselle kurssille tungetaan paljon enemmän asioita kuin toiselle, ei niitä ehditä käsitellä kuin hyvin pintapuolisesti. Parempi, että asioita on hieman vähemmän ja ne käsitellään perusteellisemmin.
Haluaisin vielä erityisesti kiittää luennoitsijaa siitä, että jaksaa panostaa myös Matlabin opetukseen, joka tekee kurssista paljon mielenkiintoisemman.
Järjestetään esim. neljä tuntia kestävä kertausluento, jossa käydään 2. VK:n alueen pääkohdat uudemman kerran läpi ja tämän jälkeen järjestetään mahdollisuus uuteen välikokeen suorittamiseen. Tätä uusimista ei tietysti voi järjestää ainoastaan 2. välikokeesta, vaan siihen on tarjottava mahdollisuus kaikkien välikokeiden osalta. Tällainen käytäntö (VK:n uusimisen osalta) oli K1 ja K2 kursseilla viime vuonna (Prof. Gustav Gripenberg) ja käsitykseni mukaan (en itse käyttäny uusimis mahdollisuutta) homma toimi hyvin: Tammikuun tentissä oli kysymyksiä kaikkien välikokeiden alueilta siten, että tenttijät vastasivat määrättyihin tenttikysymyksiin (4 kpl = 24p), mutta välikokeen uusijat ainoastaan kolmeen ( 18p ) välikoekysymykseen, joista jotkut olivat siis myös tenttikysymyksiä tenttijöille, (uusimisen yhteydessä sai päättää minkä kokeen uusi tai jos tehtävät näyttivät mukavilta, saattoi suorittaa tentin, jolloin tietysti välikoe jäi uusimatta). Näin uusijoita rangaistiin kuudella pisteellä, mutta heille kuitenkin tarjottiin mahdollisuus uusia epäonnistunut suoritus.
Tämä aiheuttanee jonkin verran lisätyötä kurssin henkilökunnalle, mutta uskon, että opintojakson opiskelijat ottaisivat tällaisen mahdollisuuden kiitollisena vastaan, edistäähän uusi koe myös oppimista, harjoittelemisen muodossa.
Ja jos vielä yhden perusteen saan sanoa, niin tuskin monikaan on erimieltä siitä, että nyt K3 kurssilla on hankalampaa saada lisäpisteitä laskuharjoituksista kuin oli K1 ja K2 kursseilla, joissa oli viikoittain myös palautettavia tehtäviä, jotka saattoi palauttaa vaikkei täydellistä vastausta ollutkaan ja näin sai kerättyä hyvällä yrittämisellä pisteitä. Nyt, kun ainoa mahdollisuus hankkia pisteitä (laskemalla tavallisia laskuja) ovat taulutehtävät, minulla ainakin jää ruksi merkitsemättä, jollen ole 110% varma, että tehtävä on ratkaistu oikein ja näinollen bonuspisteet ovat vähissä. Tiedän, että voisin merkitä myös ei-aivan-täydelliset-ratkaisut ja näin saada pisteitä, mutta mielestäni vajaiden suoritusten esittäminen taululla yleisesti ei tue omaa eikä muiden oppimista, esiintymisvarmuutta kylläkin tulee lisää.
Vastauksia: Kiitos kommenteista ja myötätunnon ilmauksistakin. Tuollainekin mielipide, kokeesta, että "se oli erittäin mukava, kysyttiin juuri niitä asioita joihin laskaritkin olivat painottuneet" kuullostaa minun mielestäni hyvältä. Tässä on koko joukko perusteellisia ja rakentavia ehdotuksia. Täytyy ensinnäkin sanoa, että ajatus yhden välikokeen uusimiseta sillä perusteella, että se on joidenkin osastojen kohdalla johtanut alhaiseen kesiarvoon, on aika mahdoton. Onhan se myös epäoikeudenmukaista niille, joiden koe meni hyvin. Kokeen uusimisajatusta ei voi perustella myöskään sillä, että se olisi ollut vaikea. Nuo jossain puheenvuorossa (positiivisesti) mainitut Laplace-muunnostehtävät esimerkiksi olivat tosiaan kyllä niin perustehtäviä ja hyvin ennustattvissa olevia, että en voi kuin ihmetellä, mitä niiltä oltaisiin odotettu.
Välikokeiden uusimisesta on tällä kurssilla sovittu siten, kuin se on ollut aiemminkin KP3:lla. Olen hyväksynyt pakottavista syistä, kuten kertausharjoitus, sairaus, ym. muutaman oppilaan kohdalla uusinnan täysin pistein. Ei sitä sääntöä voi tässä vaiheessa kurssia enää muuttaa.
Tuo Gripenbergin ja muutamien muidenkin harrastama systeemi voi sinänsä olla kokeilemisen arvoinen joskus tulevaisuudessa. Tosin siinä taas joutuvat kärsimään ne, joilla on jokin todellinen pakottava syy poisjääntiin. Myös sellainen ainakin teoreettinen haittapuoli siinä on, että jouku voisi keskittyä pelkästään 2:n ensimmäisen välikokeen alueeseen ja saada silti arvosanan 5. Myös päätöksenteko koetilanteessa sen suhteen, valitseeko tentin vai välikokeen, voi olla jollekin hyvin hämmentävää.
Harjoitussysteemin suhteen täytynee tulevaisuutta ajatellen haastatella ainakin Gustaf Gripenbergiä.
Vastaus Viime mainittu puheenvuoro tuli mailina ja lähettäjän luvalla laitan sen tähän. (Editoin aina lähettäjän nimen pois, jos maileja tänne laitan.)Nämä oppilaiden näkemyserot voi aika selvästi lukea myös välikoepistejakaumia katsellen.
Rehellisesti sanottuna minä olin sillä kannalla, että toinen välikoe lipsahti liian helpoksi, mutta tulokset eivät sitä vahvista. Tehtävät olivat kyllä niin perustasoa, että en voi mitenkää kuvitella sen "perustavampia".
Missä siis vika? En voi oikein tulla muuhun tulokseen, kuin siihen, että olen epäonnistunut opetuksessa.
Tosin kyllä tuo "prujuistakaan ei ollut hyötyä"-purkaus mielestäni osoittaa "asennevammaa", jonka hoitamiseen minulla ei ole keinoja.
Ainakin osa rakaisuprujuista oli mielestäni tosi mallikkaita, jopa varoittavine esimerkkeineen siitä, miten ei pidä ratkaista. Jos ao. opiskelijaa Matlab-koodirivit näin paljon haittaavat, niin sillon kyllä kannattaa ensi töiksi katsella itseään vähän aikaa peilistä.Mitä läpipääsyrajoihin tulee, niin kyllä niihin vaikuttavat saadut pistejakaumat. Tarkoitukseni ei ole tiukentaa linjaa esim. viime vuodesta. Pistemäärien kertominen jollain luvulla ei ketään auta.
Ei kai tässä muuta, kuin elämä jatkuu, kaikesta huolimatta!
Mukava kuulla!
> > Olisi kysymys laskarin 6 tehtävästä LV3. Tehtävässä ei ole kerrottu, ovatko > > vakiot K, c ja T reaalisia, kompleksisia vai kenties positiivisia vakioita. Jos > > on annettu määritelmä, jonka pohjalta tulee jotain osoittaa, täytyisi > > määritelmässä itsessään olla rajattuna joukko, johon kyseiset vakiot > > kuuluvat. > > Määritelmä on mm. KRE-kirjassa, johon tässä viitataan ja korjataan siinä > oleva painovirhe. Se on esiintynyt ainakin 15 kertaa luennolla ja muissa > yhteyksissä. > > Voisiko epäyhtälössä tosiaan esiintyä kompleksilukuja muuten kuin > itseisarvomerkkien sisällä? > Jotain on mennyt ohi, jos näin ajattelette. > (mitä tarkoittaa a+ib < c+id ?) > > Vaikka matematiikassa määritelmät ja päättelyt tulee toki esittää > tarkkaan, niin ei se ole pelkkää formaalia sääntörykelmän läpikäyntiä, > vaan kyllä tärkeänä osana kuuluu myös sen arvioiminen, mikä on järkevää > ja mikä ei. Mikä on määritelmän idea. > > Ette voi olla tosissanne, että ette tietäisi, mitä tarkoitetaan. > Ja toden totta, onhan se tarkistettavissa kaikista lähteistä. > > Matematiikan opetus ja sen seuraaminen käy mielsestäni tosi tylsäksi, > jos aina toistetaan samoja itsestäänselviä oletuksia toistamasta > päästyä. > > Luulenpa, että tietyissä asioissa kouluopetus saattaa liikaa korostaa > tuota ylipedanttista puolta jättäen varsinaisen ymmärtämisen ja > käsitteiden merkityksen arvíoimisen taka-alalle. > > > Kun kysyimme assistentilta, mistä pitäisi "tietää", että esimerkiksi K on > > positiivinen reaaliluku, saimme vastaukseksi, että eihän sitä muuten voisi > > ratkaista. Mielestämme kuitenkin kaikki mahdollisuudet pitää tutkia, ja mikäli > > tulos ei päde, kun esimerkiksi K<0, ei osoitettava asia ole totta. Tällöin > > mikään f(t) ei olisi exp-kertalukua. Oletimme, että sen toteaminen ei > > varmastikaan ole tehtävän tarkoitus. > > Tuo logiikka on kyllä vialla, jos on kyse siitä, että on osoitettava > funktion olevan exp kertalukua. Siihen riittää, että on olemassa ko. > vakiot. Ei siinä tarvitse negatiivisia pohtia. > Jos taas on osoitettava, että jokin ei ole expkl, niin siihenkin riittää > rajoittua positiivisiin. Jos ei löydy positiivista ylärajaa, niin ei > löydy negatiivistakaan. > > Jos tehtävät olisivat aina selkeitä ja yksikäsitteisiä, luulisimme, että niiden > > tekeminenkin olisi mukavampaa, ja useampi laskisikin niitä. > > Toki pyrin siihen, että kaikki olisi hyvin muotoiltua, eikä tässäkään > paljon vaivaa olisi ollut lisätä noita ehtoja, joiden arvelin olevan > kaikille itsestään selvät. > > Kiitokset joka tapauksessa kirjeestänne. Mukavampi saada mailina, johon > voi heti vastata. > (J.K.: Jos quotaa riittää!)
Vastaus: Toivoisin, että tällaista asennoitumista voitaisiin tarkistaa. Olen eräissä pitämissäni harjoituksissa saanut jopa huomautuksia siitä, että joku oppilas on liian harvoin päässyt taululle.Kyllä esiintyminen ja oman ratkaisunsa (asiansa) esitteleminen yleisölle on tärkeä osa insinöörikoulutusta. Ei sitä mitenkään pidä ajatella rangaistuksena. (Eri asia, jos vain hakee prujaamalla pisteitä, siihen ja vain siihen sopii tuo "venäläinen ruletti".)
Rehtorin sanoja siteeraten "mikään kysymys ei ole tyhmä". Tämä on meilläkin mottona. Kaikkea saa kysyä, assarit ja luennoitsija suhtautuvat asiallisesti ja auttavasti, ainoa tilanne, jossa taululla olija voi joutua hieman noloon asemaan, on tuo mainittu puhdas prujaus.
Sinänsä laskarisysteemin kehittämisehdotukset otetaan kiitollisesti vastaan. Meillähän on myös muutama (3) "tehtävienluovutuslaskaria" ja 3 puhdasta neuvontalaskaria. Olen harj7LV-laskareissa pyrkinyt ottamaan huomioon näitä (ja alla olevia) ehdotuksia.
Halauisin että laskareissa olisi oikeasti aikaa keskustella assistentin kanssa myöskin seuraavan kerran tehtävistä. Tästä saattaisi vaikka olla seurauksena useampi ymmärtäväinen laskareiden tekijä.
Vastaus:Tässä siis mitä ilmeisimmin nämä kaksi saman kirjoittajan puheenvuoroa.Laskarisysteemi on vaikea "iäisyyskyskymys", mikä ei tarkoita, ettei sitä pitäisi yrittää kehittää.
Mielestäni kyllä kotilaskuilla on oma tärkeä tehtävänsä, jotenkin vain pitäisi saada enemmän oppilaita aktiivisesti tähän mukaan. Jonkinlaista tutorointia, alkuunpääsysysäystä näköjään tarvittaisiin.
Käytännössä on aika vaikea saada seuraavia tehtäviä niin aikaisin, että assistentit voisivat niissä neuvoa (ainakaan alkuviikon ryhmissä). Sensijaan käsiteltävänä olevien tehtävien ja niiden aihepiirin herättämien kysymyksien käsittelymahdollisuutta voitaisiin yrittää aktivoida.
Uskon, että assisitentit ovat valmiita jäämään luokkaan harjoitukseen varatun ajan sallimissa puitteissa oppilaiden kysymyksiä varten. (Olen ymmärtänyt, että aika monta kertaa on tehtävien käsittelyn jälkeen jäänyt aikaa.)Toinen harjoitustyyppi ovat tietokoneharjoitukset. Nehän ovat luonteeltaan sellaisia, joissa assarit ovat nimenomaan kysymyksiä varten. Olen korostanut sitä, että tietokoneharjoituksissa saa (ja pitää!) kysyä myös ja nimenomaan matematiikkaan liittyviä asioita.
On täysin sallittua osallistua tietokoneharjoitukseen siten, että keskittyy matematiikkaan ja voi vaikka olla avaamatta tietokonetta, jos se on vastenmielistä. (Jos siinä heräisi uteliaisuus samalla kokeilla lasekntavälinettä, niin hyvä, mutta ei siihen painosteta.) Tässä on oiva paikka tutorointia hakevalle.
Olen joskus juuri tietokoneharjoituksissa parhaimmillaan tavannut vilkkaasti matemaattisia kysmyksiä pohdiskelevia oppilasryhmiä. Tällaiseen on mukava mennä mukaan opettajana.
Olen samaa mieltä, panostus laskareihin on tosi tärkeää, hyvä, että asiasta ainakin keskustellaan.
Selvästikkin tässä nykyisessä systeeemissä pyritään kehittämään itsenäistä tiedon hakua ja ongelmanratkaisukykyä sekä yhteistyötä muiden opiskelijoiden kanssa. Mielestäni olisi kuitenkin tärkämpää että nämä perusasiat, matematiikka, tulisi opiskeltua kerralla kunnolla. Itse en ole sitä siunattua opiskelijatyyppiä jonka päähän tarttuu luennoilta lähes kaikki, vaan joudun laskemalla opettelemaan oikeastaan kaiken. Sitten kun joku harjoitus tökkii, niin jääpi se tekemättä ja taas laskaritilanteestakaan ei jää paljoa käteen kun ei ihan ehdi miettimään tehtävää siellä heti. Nyt kun vielä matikka on tökkinyt enemmänkin, niin alkaa näitä muitakin kursseja kuten lujuusoppia ja virtausmekaniikkaa olemaan työn alla. Aika yksinkertaisesti loppuu kesken jos yrittää vielä edellisviikon asioita kerrata.
Teknillinen korkeakoulu haluaa panostaa opetuksen laatuun. Mielestäni tärkein tekijä on panostaa juuri näiden peruskurssien laatuun, ja ennen kaikkea laskuharjoituksiin.
Vastaus: Tärkeä kysymys! Varmastikaan lähtökohtana ei ollut mikään mallinnustilanne, vaan puhtaasti matemaattis-filosofinen älyllinen uteliaisuus.Kirjoitan mieluusti tästä hieman laajemmin ja annan viitteitä matematiikan historiaan.
Sanonpa vain aivan lyhyesti näin alkuun: Matematiikka on tulvillaan tämänkaltaisia laajennusprosesseja. Ehkä konkreettisin vertailukohta on kysymys, miten ratkaistaan yhtälö
x2=2Tämä kysymys on askarruttanut jo antiikin kreikkalaisia matemaatikoita ja ajattelijoita. Se on huomattavasti syvällisempi ja vaikeampi kuin kompleksilukulaajennus. Mitä siis tarkoittaa sqrt(2)?
Tämä johti laajennusprosessiin rationaaliluvuista reaalilukuihin, joka on merkittävästi vaikeampi ja abstraktimpi kuin reaaliluvuista kompleksilukuihin. Emme vain huomaa tätä, kun olemme niin tottuneet elämään sqrt(2):n kanssa. (Se on yhtä tavanomainen kuin kännykkä.)Samanlaisia laajennuksia on myös runsaasti nähtävissä uudemmassa matematiikassa. Puhumme eräästä tällaisesta, kun pääsemme kohta "dirac'n deltaan".
Kompleksilukujen tapauksessa sovellutukset tulivat myöhemmin. Joissakin tapauksissa (kuten tuossa "deltassa") kehitys on mennyt juuri toisinpäin. ...
Palataan ...
Vastaus: Kiitos vain, katsotaan, mitä voin asioille tehdä.
Suorittamisesta siis: Ei tarvitse perua ilmoittautumista, tentti on ihan erikseen arvosteltava kokonaisuus, kuten sanottu alla.
1. välikokeeseen valmistautuessani huomasin, että opetusprujut ovat oikein hyvin kirjoitettu, vaikka ne ensi silmäyksellä näyttävätkin hiukan sekavilta. Ilokseni huomasin käytyjen asioiden olevan jopa mielenkiintoisia. Toivoisin vielä kerran, jos mahdollista, että prujut tulisivat jakeluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta niistä olisi hyötyä myös laskarien tekoon. Nyt minusta laskarien laskeminen tuntuu selvästi vaikeammalta kuin aikaisemmilla kursseilla, vaikka asiat eivät sitten kuitenkaan ole sen hankalampia (huomasin valmistautuessani tenttiin).
Toisaalta olisi kiva, jos prujuja tulisi kerralla suurempi määrä, ettei koko ajan tarvitsisi kytätä TOPIa, että koskahan taas tulee lisää matskua ja ei tarvitsisi juosta koko ajan riipparilla.
Vastaus: Kiinnostuksesi herääminen ilahduttaa minua aivan erityisesti. Prujujen tekeminen tahtoo viedä senverran aikaa, että niitä on vaikea saada niin aikaisin jakoon, kuin olisi suotavaa.Toisaalta, kuten alla olen maininnut, tässä vaiheesssa vedän vähän henkeä prujuhomman suhteen, ja luotan oppikirjojen tekstiin. Katsotaan sitten jatkossa, kun/jos tulee taas enemmän tarvetta poiketa kirjojen esitystavasta.
Nyt jo usean kierroksen ajan laskuharjoituksia seuranneena haluan esittää kuvauksen tyypillisestä laskuharjoituksesta:
Yhden käden sormin laskettava määrä ihmisiä ilmoittaa laskeneensa kaikki tehtävät ja loppu salillinen ei merkitse ainuttakaan tehtävää. Tämän jälkeen nämä muutama ihminen vuorollaan esittävät laskun taululla ja lähes poikkeuksetta niin taululle kirjoitettu lasku kuin eteenkin sanallinen selitys huutavat että tehtävä on prujattu eikä laskun esittäjä ymmärrä asiasta mitään. Kuten ei sitten ymmärrä yleisökään.
Laskuharjoitukset ovat nykyisellään typerää teatteria josta ei ole mitään hyötyä kenellekään. Tiedän että tilannetta on vaikea korjata eikä vallitsevat olosuhteet ole kurssin henkilökunnan syytä.
Josko jotakin kuitenkin voisi tehdä. Ehkä oma kokemukseni laskutehtävistä voi antaa ajatuksia. Minulle on useimmiten mahdotonta edes ymmärtää mitä laskutehtävässä pitäisi tehdä. Jotenkin tuntuu siltä kuin laskuharjoitustehtävät olisivat eri kurssilta kuin koko muu kokonaisuus kurssikirjaa myöten. Menneiden laskarikierrosten tehtävät ovat auenneet minulle vasta prujujen malliratkaisuiden kautta. Parempi sekin kuin ei mitään.
Vastaus: Ei kuullosta hyvältä. Minun kai pitäisi pohtia sitä, miksi niin harvat laskevat tehtäviä "esityskuntoon". Muutenkin on tullut palautetta liian pitkistä ja työläistä tehtävistä.Yritin nyt taas kerran ottaa näitä huomioon ja mielestäni harj6-tehtävien pitäisi olla vähemmän työläitä ja selkeäasti muotoiltuja (ainakin suurimmaksi osaksi (tehtävät ovat H-sivulla)).
Sinänsä Laplace-muunnoslaskut ovat aika paljon tietyn laskutekniikan ja "reseptien" opettelua, joka kenties monelle on helpompaa kuin todistus- ja abstraktiopainotteiset asiat, joita esiintyi alkuosassa.Enpä nyt voi muuta kuin kannustaa "nollaamaan vanha tilanne" ja lähtemään ennakkoluulottomasti tehtäviä ratkomaan. Nyt on tilaisuus sikäli alkaa puhtaalta pöydältä, että parhaillaan esillä oleva asia ei juurikaan riipu edellisestä.
Sitten sellainen kysymys, että K1 ja K2 kursseissa oli mahdollista uusia 1 välikoe, siten, että uusintakokeesta sai tehdä vain kolme tehtävää neljästä, joten maksimi pistemäärä oli sen takia alhaisempi kuin oikealla ajallaan tehdyistä välikokeista. Tämä oli hyödyllinen mahdollisuus esimerkiksi silloin, jos sattui sairastumaan ennen välikoetta tai jos muuten vain yhden osuuden aihe oli mennyt sivu suun. Olisiko mitenkään mahdollista, että myös tässä kurssissa annettaisiin opiskelijoille sama mahdollisuus? Kyseinen tilaisuus voitaisi järjestää vaikkapa tammikuun tentin yhteydessä.
Laskareista vielä lisäksi sen verran, että kuusi tehtävää on aika paljon 1,5 tunnin mittaiselle harjoitusrupeamalle. Aikaa kuluu - osittain harjoitusten pituuden vuoksi, mutta myös selventämisen tarpeen takia. Joskus tehtävänannot eivät ole olleet yksikäsitteisiä, jolloin tehtävä on voitu tehdä usealla eri pituuden vuoksi, mutta myös selventämisen tarpeen takia. Joskus tehtävänannot eivät ole olleet yksikäsitteisiä, jolloin tehtävä on voitu tehdä usealla eri tavalla. Olisiko mahdollista, että laskuharjoituksia kohden tehtäviä olisi vain neljä? Näin kaikki tehtävät kerettäisiin käsitteleemään kunnolla ja hyötykin olisi suurempi.
Hauskaa syksyn jatkoa!
Vastaus: Kiitokset! Aika paljon on tullut palautetta, sävy on nykyisin ollut varsin rakentava.En ehdi juuri nyt kommentoida enkä edes laittaa näkyville muita. Poimin tämän etupäässä siksi, että tässä kysellään välikoe- ja tenttiasioita.
Tällä kurssilla on linja sellainen, että välikokeen voi uusia vain, jos on hyvä syy. Esimerkiksi sairaus, josta esitetään lääkärintodistus. Tällöin uusiminen käy tammikuun tentin yhteydessä aivan täysimääräisesti, normaalina välikokeena (max 24 p.).
Joku toinen kysyi tenteistä ja tuosta 6 pisteen sanktiosta. Korostan nyt sitä, että tentti on aivan riippumaton asia. Siihen ei vaikuta mitenkään välikokeissa käynti tai käymättömyys, harjoituksiin osallistuminen ym. Siten myöskään mitkään välikokeisiin liittyvät sanktiot eivät tentissä ole voimassa.
oi, jos osaisisit kirjoittaa.
Vastaus: Yritän opetella. Eikös valmiit kalvot ole sentään luettavia?
Joskus on sellainen tunne, että pitäisi ehtiä enemmän kuin ehtii. Erityisesti nyt viime vaiheessa ja tänään varsinkin. Ehkäpä ensi viikolla, kun aloitan selkeää uutta kokonaisuutta, Laplace-muunnoksia, voisin pystyä hiukan rauhallisempaan kirjoitustyyliin, jolloin luettavuuskin paranisi.Niin kauan on toivoa, kuin on elämää.
tässä muutamia mieltäni askarruttaneita asioita ennen 1. välikoetta.
- välikokeisiin ei ilmeisesti tarvitse erikseen ilmoittautua tälläkään matematiikan kurssilla
- sellainen huhu liikkuu, että välikokeisiin tulis joitakin MatLab pohjaisia komentoja. Pitääkö tämä paikkansa ja miten tällläisen vanhemman ^Ôparran^Ô (opiskelijan) tulisi suhtautua siihen, kun tuo tietotekninen tietämys on kovin vajaavainen.
- ensimmäisen välikoealueen asiat vaikuttavat hankalemmilta kuin vuosi takaperin, joten em. pohjalta voinen olettaa, että välikokeesta tuli melkoisen hankala.
- tuleeko verkkoon vielä muistakin viikoista kuin 37 erilliset selkeät tiivistelmät preppausta varten
- koska välikokeen salijako tulee verkkoon/nyysseihin (laitetaanko molempiin paikkoihin)
- onko I. välikoealueen kertaus jo pidetty. Ja mikäli on, voisikos siellä olleita asioita laittaa myös verkkoon?
Siinä nyt päällimmäiset asiat mitkä tulivat mieleeni. Kurssi on kyllä vaativuutta lukuunottamatta ollut erittäin positiivinen yllätys ja luennoitsijalle kuuluu se suurin kiitos. Asenteenne on kerrasaan loistava, mutta kannattaa myös muistaa, että vuorokaudessa on vain 24 tuntia (sillä saatavilla oleva materiaali on niin kattava ja silti teillä on aikaa vastailla opiskelijoiden tyhmiinkin kysymyksiin/kommentteihin).
Kaikkea hyvää K3-järjestäjille (luennoitsijalle ja assistenteille) myös jatkossa!
Vastaus: Vastailen järjestyksessä:
- Välikoeisiin ei tarvitse ilmoittautua
- En kysele Matlab-osaamista kokeissa. Periaatteessa on mahdollista, että jokin Matlab-komennon tulos (kuten ref tms.) annetaan, mutta se ei edellytä ohjelmaan perehtyneisyyttä.
- Jos asiat tuntuvat hankalammilta, niin minun täytyy yrittää puolestani vastaavasti tehdä kokeesta helpompi :-) Ei pidä ainakaan etukäteen luovuttaa.
- Jaa'a, olishan se hyvä, jos ehtisi. Katsotaan, mutta en uskalla luvata.
- Salijako tulee ainakin newsseihin perjantaina ip., luultavasti myös webbisivulle.
- Kertausta en luvannut pitää, tänään vähän kertailin pyynnöstä ominaisarvojen kertalukuasioita. Jos joku sopiva pyyntö tulee, voin ottaa jonkun aiheen esille huomenna, mutta en takaa sitä.
- Kiitos huomaavaisista ja kannustavista loppusanoista (tuo 24 h reunaehto tosiaan joskus hiukan kiusaa).
Vastaus: Tutkin asiaa, Lopez ei ole kovin hyvä 1. välikoealuetta ajatellan, mutta jatkossa kylläkin. Etsin tähänkin ... huomiseksi.
Vastaus: Kiitos tästä, otan nuo kertaluvut vielä puheeksi torstain luennolla. (Minulla on paha tapa antaa negatiivisen palautteen vaikuttaa lamauttavasti, yritän kasvaa ihmisenä myös sen suhteen :-)!)
Vastaus: Viittaan edellä olevaan. Täydennyksenä siihen: Tästä lähtien Lopezin käyttö aktivoituu.Date: Mon, 6 Oct 2003 16:54:29 +0300 (EET DST)
Vastaus: Hyvä ajatus, pyrin toteuttamaan sen. Huomenna aamupäivällä ensimmäinen ilmoitus ../L/index.html-tiedostossa.
Vastaus: Tarkistan vielä, ovatko harjoituspapereissa ilmoitetut kappaleet kattavat. Kannattaa myös muistaa jaetut ja webissä olevat prujut viitteineen.
Vastaus: Tarkoitus ei ole orjuuttaa työllä. Ainakin sillä voin lohduttaa, että näitä luovutettavia töitä ei ole kuin yhteensä 3 kertaa. Yritän toki ottaa "orjuutuspuheenvuorot" onkeen.Hankaluus on kyllä ennen kaikkea käyttökokemuksen puutetta, mikä sinänsä on ymmärrettävää. Toivotan tsemppiä edelleen myös Matlabin parissa, kyllä se käyttäjänsä myös palkitsee.
Vastaus: Tämä ilahduttaa minua kovasti! Hyvä, että mainitsit nuo Matlab-oppaat. Luulen, että monet eivät huomaa niitä käyttää. Ajatukseni on, että niistä haettaisiin vastauksia kysmyksiin ja mielellään opeteltaisiin Matlab-kieltä ja ajattelutapaa vaikka lukemalla pitempiäkin otteita niistä.Tällaiset palautteet auttavat tuossa jaksamisessa. Silloin taas palaa ilo ja innostus ponnisteluihin. (En tarkoita, että "hiostuskin" lisääntyy.)
Vastaus: Valitettavasti meillä ei ole siihen resursseja, 3 ekaa jo tulivat ja 4 AV tulee torstaina prujuina.