Sovelletun matematiikan tai fysiikan ammattilaiselle on tärkeää valita ongelmia, joilla on todellista merkitystä. Esimerkiksi lääketieteellisen kuvantamisen alueella yrityksissä on ruohonjuuritason tietoa siitä, mitkä uudet kuvantamismenetelmät auttavat lääkäriä työssään. Lisäksi keksintöjä voi kokeilla tuotantoympäristössä, viedä kliinisiin testeihin ja lopulta tuotteisiin. Yliopistossa tehty tutkimus jää helposti lukematta yritysmaailmassa, eivätkä uudet keksinnöt päädy käyttöön.
Julkaisutoiminnan kannalta on hyvä päästä käsiksi oikeaan dataan: lehtiin menevät helpommin läpi artikkelit, joissa algoritmi havaitaan toimivaksi sekä simuloidussa että todellisessa tilanteessa.
Myös akateemiselle uralle tähtäävälle on hyvä idea käydä välillä yksityisellä puolella, koska yliopistojen kolmatta tehtävää (vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa) painotetaan koko ajan enemmän.
Lyhytnäköisyyden huono puoli on se, että tutkimushenkinen henkilö, tiimi tai osasto joutuu perustelemaan olemassaoloaan säännöllisesti. Kaikesta toiminnasta kannattaa pitää kirjaa ja laatia powerpoint-esitys, jonka avulla voi samalta istumalta vakuuttavasti perustella pitkäjänteisen työn edut yritykselle. (Tässä "etu" tarkoittaa rahaa, jota tutkimustyö valmistuttuaan tuo yritykselle.) Kannattaa kuunnella pomojen kielenkäyttöä, perusteluja ja sanavalintoja, jotta voi kertoa omasta työstään heidän kielellään.
Hyvä puoli lyhyessä aikajänteessä on se, että asioita tapahtuu ravakassa tahdissa. Ihmiset ovat aikaansaavia, ja tekemisen meininki firmassa on usein voimakkaampi kuin yliopistolla. Tätä kannattaa hyödyntää niin, että löytää itselleen reippaan ja tavoitehakuisen työtyylin.
Uuden ihmisen palkkaaminen yritykseen pysyvään työsuhteeseen on kuitenkin vaikeaa.
Yrityksissä palkat ovat parempia kuin valtiolla. Vastavalmistuneen diplomi-insinöörin suosituspalkka on 2990 euroa/kk (lähde: TEKin alkupalkkasuositus). Vaikka tämä on hiukan yläkantissa diplomi-insinöörille, vastavalmistuneen tohtorin ei kannata suostua vähempään. Palkat nousevat tyypillisesti vuosittain, ja professorin palkkatason voi saavuttaa jopa viidessä vuodessa. Huomaa, että yrityksissä jokainen neuvottelee itse palkkansa, ja pomoa kannattaa jututtaa aiheesta noin kerran vuodessa.
Erityisesti matemaatikoiden on hyvä muistaa tämä vanha teoreema: Olkoon A niiden teollisuudelle tärkeiden ongelmien joukko, jotka voi ratkaista ilman tietokonetta vain liitutaulua käyttäen. Tällöin A on nollamittainen. Toisin sanoen: Matlabin ja mielellään jonkin "oikean" ohjelmointikielen (kuten C++:n) hallinta on välttämätöntä.
Firmajäärän asenne pahimmillaan: Akateemiset ihmiset ovat toivottomia haihattelijoita, jotka laiskottelun ohessa kirjoittelevat merkityksettömiä juttuja eivätkä ratkaise todellisia ongelmia.
Vastaväitteeni: firmassa ajatellaan konkreettisesti, ja esimerkiksi tuotekehitysprojektia aloitettaessa pyritään varmistamaan, että kaikki projektissa tarvittavat asiat ovat saatavissa ja mahdolliset ongelmat ratkaistavissa. Tieteellisessä työssä lähtökohtana on avoin ongelma, jonka vaikeudesta ei ole tietoa. Siksi tieteellisen tutkimusprojektin kestoa tai onnistumisen mahdollisúutta on vaikea arvioida etukäteen, ja työn luonne on erilainen. Akateemisesta ajattelutavasta voi olla silti hyötyä liiketoiminnalle, koska nykyisten tietokonetehojen aikakaudella voidaan perinteisiä elektroniikka- tai mekaniikkasuunnitteluun perustuvia ratkaisuja korvata laskennalla. Tämä saattaa johtaa merkittäviin kustannussäästöihin ja kilpailijoita tehokkaampaan teknologiaan.
Yliopistojäärän asenne pahimmillaan: Firmoissa ratkotaan ongelmia muinaisilla menetelmillä eikä ymmärretä uusimpia tieteen saavutuksia.
Vastaväitteeni: Käytännön ongelmissa on piirteitä, joita ei aina oteta huomioon tieteellisessä tutkimuksessa. Datassa on kohinaa, ja tuotteeseen menevän algoritmin pitää antaa hyväksyttävä tulos jokaisessa tilanteessa. Uusimmat tieteelliset menetelmät eivät useinkaan ole kypsyneet tälle asteelle. Tuotekehitysinsinöörit ovat ajatelleet omaa ongelmakenttäänsä niin kauan, että heidän ymmärryksensä on todella syvällistä. He eivät vain pue ajatteluaan akateemisen matematiikan muotoon.
Kun siirtyy yliopistolta firmaan, nämä kärjistetyt asenteet on syytä ottaa huomioon kahdella tavalla: varautua puolustautumaan firmajäärää vastaan ja opetella itse välttämään yliopistojäärän ajattelua.