Tietosivu inversio-ongelmien jatko-opiskelijoille ja post-doceille rahoituksen hankkimiseen ja tieteen maailmassa menestymiseen.

General guides - Oppaita tutkijan uran eri vaiheissa.

• Terry Tao's pages on career advice.

• Terry Tao's pages on how to write papers.

• How to success in graduate studies - hyvä amerikkalainen opas jatko-opiskelusta.

• Survival in the Academy. Sivu sisältää oppaan The assistant professor's guide to the galaxy.

• Essee: Ten lessons I wish I had been taught (by G.-C. Rota).

• Advices for new Ph.D.s. The web page of AMS.

• AMS web page on Careers and Employment.

• A guide book for post-docs and new faculty members (kirja käsittee nimenomaan biotieteitä, mutta monet ohjeet pätevät matematiikassakin).

• The Chronicle of Higher Education. Varsinkin USA:n matematiikan laitoksilla suosittu lehti, joka sisältää artikkeleita yliopistoelämän eri puolista.

Applying post doc positions internationally

• IPIA Job Market - Pages of Inverse Problems International Association.

• Mathematics Jobs Wiki.

• AMS:n työnhakusivut. Post-doc vaiheessa voi hyvä harkita, haluaisiko lähteä pitkäksi ajaksi ulkomaille. Esimerkiksi USA:ssa post-doc järjestelmä on paljon Suomea kehittyneempi, ja yliopistot palkkaavat tutkijoita muutaman vuoden pesteihin. Itse asiassa USA:n kaikki nuoret tutkijat lähtevät tekemään pari post-docia ennen aloilleen asettumista tenure track virkaan. Minne tahansa ei kannata kuitenkaan lähteä, vaan on tärkeää, että yliopisto, johon hakee on joko hyvä tai siellä on oman alan merkittäviä tutkijoita.

• www.mathjobs.org - Portal of AMS to apply and advertice jobs in mathematics.

• AMS Website Employment Information in the Mathematical Sciences (EIMS)

• Timeline of job search in US - Miten hakea post-doc paikkaa USA:sta.

• It's April and I Still Don't Have a Job! The Panicked Scientist's Guide to Accelerated Job Searches (by Peter Fiske). Essee sisaltaa ohjeen tyonhaun hyvasta organisoinista.

• Marie Curie funds. Eräs tapa päästä post-dociksi ulkomaille on saada EU-rahoitusta. Isännän on tällöin haettava Marie Courie -paikkaa vieraalleen.

• Euro-Math-Job.

• Academic Jobs EU has a section also on Mathematics.

• Open positons in nordic countries

• jobs.ac.uk

• www.math-jobs.com

Muita oppaita

• Halmosin klassinen essee hyvän esitelmän tekemisestä.

• Lyhyt modernimpi teksti hyvän esitelmän tekemisestä.

• AMS:n suosittelemat ohjeet Curriculum Vitaen tekemisestä. CV kannattaa luetuttaa muilla parannusehdotusten saamiseksi.

• Chroniclen artikkeli WWW-sivun tekemisestä. Apuraha- ja työhakemusten ja lähettämiesi papereiden arvioijat usein katsovat ensimmäiseksi www-sivusi, joten sivujen tekeminen kannattaa.

Esimerkkejä eri aloja valinneista matemaatikoista.

• Examples of Career profiles in Mathematics. A web page of Mathematical Association of America.

• SIAM career page.

• Solmu-lehden juttu suomalaisista matemaatikoista.

Sivuja rahoituksen hakemiseen Suomessa ja suomalaisen rahoituksen hakeminen pitempään työskentelyyn ulkomailla ja lyhyempiin vierailuihin.

• Open positons in mathematics in Finland

• Apurahatiedote Matemaatikoille ja invertikoille hyviä ovat Aaltonen, Väisälä, Wihuri, Kulttuurirahasto, Magnus Ehrnrooth, Tekniikan edistämissäätiö, Instrumentariumin säätiö, omien yliopistojen säätiöt, Rolf Nevanlinnan tukisäätiö, puolustusministeriön apurahat.

• Academy of Finland Haettavia kohteita ovat tutkijantohtorin paikat (sekä ryhmät että itsenäiset tutkijat voivat hakea, väittelystä ehkä n. 3-4 vuoden sisällä), Akatemiantutkijan paikat (haettavissa ennen professuurin saamista), määrärahat tutkijana ulkomailla toimimiseen (se on, ulkomaanvierailun rahoittamiseen), maahanpalaavan tutkijan rahat (helppo saada pitkän ulkomaillaoleskelun jälkeen). HUOM. Jatko-opiskelijat eivät itse voi hakea tutkijakouluja, vaikka jotkut ovat yrittäneet!

• TEKES Post-docien kannattaa pitää silmällä uusia ohjelmia. TEKES antaa rahaa lähinnä yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön.

• Samulin opas ohjeet apurahahakemuksen tekoon on hyvä lukea ennen hakemuksen tekoa. Kannattaa myös pyytää kokeneemmilta tuttavilta hakemuksia malliksi, esim. FIPS:n huippuyksikköhakemus ja muita akatemian hakemuksia - niihin on kerätty usean tutkijasukupolven hakemuksenteko-oivallukset. Hakemukset on myös hyvä luetuttaa muilla kommenttien saamiseksi.

Jatko-opiskelun haasteet.

Jatko-opiskelun aikana on väitöskirjan tekemisen lisäksi tarkoitus kehittyä ammattitutkijaksi. Se onnistuu parhaiten aktiivisesti seminaareihin ja alan tapahtumiin osallistumisella, matematiikasta keskustelemalla ja alan folkloren omaksumisella. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:

• Jatko-opinnot rahoitetaan yleensä toimimalla esimerkiksi tutkijakoulussa, jonkin laitoksen opetusvirassa, viransijaisena, muussa työsuhteessa johonkin laitokseen tai apurahalla (joita voi hakea säätiöistä). Rahoitustilanteesta on hyvä keskustella ohjaajan kanssa heti opintojen alkuvaiheessa.
  • On selvitettävä, missä seminaareissa muut tutkimusryhmän jäsenet käyvät ja pyrittävä käymään niissä. Koska seminaareissa muut osallistujat ovat kuunnelleet seminaarin aiheita jo vuositolkulla, on esitelmien ymmärtäminen usein aluksi vaikeaa, joskus jopa mahdotonta. Tämä ei kuitenkaan kerro uuden kuulijan kykyjen puutteesta. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että kun seminaaria sinnikkäästi seuraa muutaman vuoden ajan, ymmärtää monesta asiasta ainakin jotain. Myös muiden ryhmien seminaareissa on hyvä joskus piipahtaa.

  • Konferensseihin osallistuminen mahdollisuuksien mukaan tärkeää. Varsinkin Suomessa oleviin tapahtumiin löytyy aina matkarahaa, joten niihin pääsee helposti osallistumaan. Konferenssiesitelmät on hyvä harjoitella 1-2 kertaa yksin tai pienen yleisön kanssa. Esiintymistä voi parantaa kysymällä esitelmän jälkeen ystäviltä, mitä pitäisi muuttaa. Esitelmiä pidettäessä on erittäin tärkeää, että annettua aikaa ei koskaan ylitetä. On parempi lopettaa esitelmä kesken kuin jatkaa sitä yli ajan. Jo tästä syytä on hyvä harjoitella esitykset etukäteen, ja miettiä, miten esitelmää voi lyhentää, jos aika kuluu yllättävän nopeasti.

  • Muiden tutkijoiden kanssa on hyvä puhua mahdollisimman paljon. Näin kuulee tulevista tapahtumista, uutisista tutkimusalalla ja pääsee kaikin puolin mukaan tutkimusporukkaan. Varsinkin seminaarien kahvitauot, lounaat, karonkat yms. tapahtumat ovat hyviä.

  Väitöskirjan teko on monella tapaa vaativa elämänvaihe. Tässä muutamia tapoja karikoiden välttämiseksi.
  • On vaarallista valita väitöskirjan aihe täysin itse - tällöin ongelma on yleensä liian vaikea. Työtä aloittaessa kannattaa pyytää aihetta ohjaajalta, ja pyrkiä yhdessä löytämään itseä kiinnostava aihe, jota ohjaaja osaa myös ohjata. Tässä kannattaa tuoda mahdollisimman avoimesti julki ajatuksensa, sillä erilaiset aiheet motivoivat erilaisia ihmisiä.

  • Jos opiskellessaan joutuu jumiin jonkin asian kanssa, kannattaa kysyä rohkeasti muilta jatko-opiskelijoilta tai pitemmälle ehtineiltä tutkijoilta. Yleensä aina samat asiat tuntuvat epäselviä, ja niitä kysytään yhä uudelleen.

  • Työtä tehdessä voi ajoittain tuntua siltä, että tutkimus on jumissa eikä se etene lainkaan. Tämä on normaalia. Tutkimuksen paikallaan polkemiseen kannattaa suhtautua osana työtä, aikana jolloin tutkija kehittää epävarmuuden sietokykyään. Sitä tutkijana toimiminen vaatii paljon. Jumissa ollessa kannattaa pyrkiä ratkaisemaan osakysymyksiä, ja jos ongelma ei sinnikkäiden yritysten jälkeen etene, voidaan tutkimusongelmaa usein muokata erilaiseen muotoon ohjaajan kanssa.

  • Jatko-opiskelu- ja myöhemmin post-doc vaiheessa on tärkeää löytää oma tapa tehdä työtä. Joillekin on vaarana perfektionismi, jolloin omaa tutkimusta parannellessa valmiit työt jäävät julkaisematta pöytälaatikkoon. Toiset taas keskittyvät liian moniin ongelmiin, ja monet projektit jäävät aloituksen jälkeen kesken. Hyvä tapa tehdä työtä löytyy usein kultaiselta keskitieltä: Olisi hyvä valita muutama ongelma huolellisesti, keskittyä niihin ja julkaista tulokset, kun ne ovat valmiit ja huolellisesti tarkastetut (vaikkeivat vielä tarjoaisikaan täysin lopullisia vastauksia ongelmiin).

  • Kaikille ohjaajille tutkimusryhmän jäsenten hyvinvointi on tärkeää. Työssä kohdatuista ongelmista tai työhön vaikuttavista elämäntilanteen vaikeuksista kannattaa jutella ohjaajan kanssa, jotta työn ongelmia voidaan korjata tai työn kuormittavuutta muuttaa.

  Yhteenvetona edellä olevat karikot vältetään siis kommunikoimalla aktiivisesti muiden kanssa. On muistettava, että väitöskirjan tekemisessä kohdatut vaikeudet ovat juuri niitä kokemuksia, jotka tekevät tutkijasta ammattilaisen. Jälkeenpäin katsottuna jatko-opiskelu näyttäytyy usein aikana, jolloin oppii paljon enemmän kuin väitöskirjaa tehdessä kuvittelikaan, niin tieteestä kuin tiedeyhteisöstäkin.

Post-doc vaiheen uudet haasteet.

Rahoituksen hankkiminen muuttuu tutkijan väitellessä. Kun jatko-opintoja tehdessä ohjaaja pääsääntöisesti huolehtii rahoituksen hakemisesta, on post-docin opeteltava oman rahoituksen järjestämistä. Tätä varten on väittelyn lähestyessä ryhdyttävä seuraaviin toimiin:

• On päätettävä, tähtääkö akateemiselle uralle vai aikooko siirtyä yritysmaailmaan. Jos suunnitelmissa on yrityksiin siirtyminen, se on hyvä tehdä mahdollisimman pian väittelyn jälkeen. Poikkeuksena ovat TEKES-tyyliset yritysprojektit, jotka antavat arvokasta sovelluskokemusta erikoisesti aiemmin puhtaille matemaatikolle ja voivat luoda suhteita yrityksiin.

Jos haluaa jatkaa akateemisella uralla väittelyn jälkeen on

• On hyvissä ajoin puhuttava ohjaajan kanssa ja kartoitettava mitä vaihtoehtoja on näköpiirissä. Tämä on hyvä tehdä mahdollisimman aikaisin ja ennen laitoksen johtajalle puhumista.

• On puhuttava laitoksensa johtajan kanssa suunnitelmistaan ja selvitettävä, saako laitokselta töitä, ja kuinka pitkäksi aikaa. Tässä on hyvä olla joustava, mutta tärkeää on kuitenkin saada aikaan selvä "sopimus". Tämä on myös hyvä tehdä mahdollisimman aikaisin, viimeistään väitöskirjan tarkastuksen aikana.

• On ryhdyttävä rahoituksen hakuun. Nyrkkisääntönä on, että on varauduttava lähetettämään viisi hakemusta jokaista läpimennyttä kohden. Jos päätökset ovat hylkääviä, niistä ei pidä lannistua, sillä hakemusten hylkäykset ovat osa jokaisen tutkijan elämää.

• Postdocin on selvitettävä itselleen mahdollisimman selkeästi, mitä aikoo tutkia - onko kysymys puhtaan matematiikan tutkimuksesta, haluaako tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, vai onko oma tutkimusala jotain siltä väliltä. Pitkän tähtäimen tavoiteena on mielessä pidettävä oman tutkimusalueen löytäminen ja tutkimusryhmän rakentaminen.

• Post-doc aikana yhteistyön tekeminen ja sen kautta oppiminen on ERITTÄIN tärkeää. Ulkomaille vierailuiden tekeminen on ensiarvoisen tärkeää, ja jos henkilökohtainen elämäntilanne estää ulkomaille pitemmäksi ajaksi lähtemisen juuri nyt, on ryhdyttävä aktiivisiin toimiin suhdeverkoston rakentamiseksi muilla tavoin, esimerkiksi useiden lyhyiden vierailujen ja konferenssimatkojen avulla. Tutkijanuran jatkamiseksi on kuitenkin välttämätöntä lähteä lähivuosina ulkomaille ainakin lukukaudeksi, mielummin pitemmäksi ajaksi. Post-doc vierailupaikan valinnassa on huomioitava kaksi tavoitetta, joiden välillä tasapaino on etsittävä: Toisaalta vierailuyliopiston olisi hyvä olla olla mahdollisimman kuuluisa paikka, toisaalta paikassa olisi hyvä olla yhteistyökumppani, jolla on mahdollisimman paljon aikaa yhteistyötutkimuksen tekemiselle. Usein nämä ovat ristiriitaisia tavoitteita, joiden välillä tasapaino on löydettävä. Ennen ulkomaille lähtemistä on suositeltavaa ottaa selville vieraaseen kulttuuriin sopeutumisen ilmiöistä, esim. kulttuurishokista.

• Postdocin on tärkein tehtävä on keskityttyä tutkimukseen. Opetuksen kehittämisansiot tulevat tärkeiksi vasta myöhemmin, n. 5 vuoden kuluttua. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin ne post-docit, jotka haluavat myöhemmin siirtyä nimenomaan opetuspainotteisiin virkoihin. Joillakin laitoksilla ohjausansioita arvostetaan paljon, joten jo olet tällaisella laitoksella, kohtuullinen osallistuminen opiskelijoiden ohjaustyöhön voi olla harkittavissa - antaahan se kokemusta tutkimusryhmän vetämisessä.

• Mistä sitten keksiä uusia tutkimusongelmia? Tämä kysymys vaivaa monia vastaväitelleitä, mutta onneksi syyttä. Tehdessä yhteistyössä vanhempien tutkijoiden kanssa yhteistyökumppanit usein ehdottavat ongelmia. Samoin väitöskirjasta herää helposti uusia ongelmia, joiden ratkaisu onnistuu työn jälkeen. Kun tietämys omasta alasta ajan kuluessa laajenee, vaikeudeksi ei muodostu enää uusien ongelmien löytäminen, vaan niiden paljous. Tämä on eräs syy, miksi yhteistyö muiden kanssa on tärkeää - tehdessä työtä hiukan eri alan tutkijan kanssa selviää, mitkä ongelmat ovat ratkaistu ja usein avoimien ongelmien määrä on jopa yllättävä. Tämän takia post-doc vaihe on monille helpomman tuntuinen kuin väitöskirjan teko: oma ala tulee tutuksi paremmin ja koska aiempia tuloksia on jo tullut tehdyksi, ei tarvitse enää pohtia kysymystä, onko minusta tiedemieheksi tai -naiseksi.

• Tutkimusta tehdessä on pyrittävä julkaisemaan tulokset aina mahdollisimman hyvissä lehdissä. Arvioita siitä, minne paperit lähettää kannattaa kysellä vanhemmilta tutkijoilta. Hyvää, joskin osittain vinoutunutta osviittaa lehtien tasosta saa impact-luvuista. Erikoisesti Institute of Science Impace ISI on tunnettu lukujen mittaaja. Esimerkisi Teknillisellä korkeakoululla ja Helsingin yliopistolla on oikeus käyttää ISI:n sivuja, joista Impact factorit löytyvät. On huomioita, etteivät impact-luvut, jotka mittaavat tutkimuksen vaikuttavuutta vain muutaman lähivuoden aikana, voivat antaa myös väärän kuvan joistain lehdistä. Vaikuttavuus 20 vuoden aikana tunnetaan eräistä vanhoista huippulehdistä. Tutkimuksen kehityksessä mukana pysymiseksi on hyvä seurata alaa MathSciNet -sivujen avulla ja ArXiv-preprint serveristä. On hyvä pyrkiä osallistumaan myös mahdollisimman moniin konferensseihin, kesäkouluihin ja laitosten seminaareihin. Kannattaa myös rekisteröityä Inverse Problems Network (IPNET):iin ja seurata sen uutiskirjeitä.

Paluu Castaliasta - Töihin yritysmaailman ja yhteiskunnan palvelukseen

• Samuli Siltasen Opas yritysmailmaan siirtyvälle matemaatikolle on suositeltava kaikille, jotka haluavat väittelyn jälkeen jatkaa tieteellistä uransa yritysmaailmassa.

• Suomen akatemian selvitysten ja opetusministeriön tiedotusten perusteella monet ministeriöt, virastot ja valtion muut työpaikat ja tutkimuslaitokset, kuten VTT, metsäntutkimuslaitos ja merentutkimuslaitos, ovat kiinnostuneita tohtorien palkkaamisesta. Kannattaa pitää siis silmät auki myös julkishallinnossa avautuvien paikkojen varalta.

• Tutkijalle, joka päättää siirtyä akateemisista tehtävistä muihin tehtäviin on eräs vaihtoehto siirtyä opetustehtäviin eri tason oppilaitoksiin. Sekä ammattikorkeakouluissa että lukioissa on toiminut opettajina tohtoreita ja lisensiaatteja, joiden panos yhteiskunnalle on ollut merkittävä ja monipuolinen. Esimerkiksi eräät dosentit ovat olleet opetustehtävissä lukioissa ja antaneet dosenttiopetusta yliopistoissa.

Tässä ohjeet olivat, jos tiedätte muita rahoituslähteitä tai sopivia tietolähteitä inversiotutkijoden käyttöön, lähettäkää ne meille ja päivitämme sivua.

Ylläolevassa on varmasti kaikille haastetta kerrakseen - kokemus rahan hankkimisessa ja tutkimuksen teossa kertyy vähitellen, ja ajan kuluessa nuorinkin jatko-opiskelija kehittyy tutkimusryhmän vetäjäksi. Toisiamme tukemalla ja tietoa jakamalla yhden menestys koituu kaikkien hyväksi, joten puhaltakaamme kaikki yhteen hiileen tulevaisuudessakin saadaksemme inversio-ongelmat loimuamaan Suomen tieteen kentällä entistä kirkkaammin.

Tekijät: Matti Lassas ja Samuli Siltanen.

---

Matti Lassas <Matti.Lassashut.fi>

12.11.2007