Osa 1. Alkuunpääsy

0. Johdanto

Matlab on interaktiivinen vektori- ja matriisilaskentaohjelmisto. Se on matriisikieli, joka soveltuu mitä moninaisimpiin tieteellisen ja teknisen laskennan tehtäviin.

Cleve Moler kirjoitti alkuperäisen Matlabin Fortran-version 1970-luvun loppupuolella pienimuotoiseksi matriisilaskennan opetusohjelmaksi. Kyseessä oli Fortranilla kirjoitettu matriisitulkki, joka käytti LINPACK- ja EISPACK- kirjastojen rutiineja laskentakoneenaan. Vaiheita:

1978 "Klassinen" Matlab, alkuperäinen FORTRAN-versio
1984 Matlab 1, uudelleen kirjoitettu C-kielellä
1985 Matlab 2
1987 Matlab 3
1992 Matlab 4
1997 Matlab 5
2000 Matlab 6
2006 Matlab 7.3

Esikuvia kielelle: "Speak Easy" ja APL (Kenneth Iverson 1960-luvulla, Jim Brown, IBM Yorktown Heights: APL2 1984, ...)

Nykyisin : "Teollisuusstandardin asemassa", suuri määrä ammattimaisia toolboxeja.

Matlab on saatavissa kaikkiin ajateltavissa oleviin käyttöjärjestelmiin. Matlab-koodit ja työtilat talletetaan tekstimuodossa, mikä takaa ongelmattoman siirrettävyyden eri ympäristöjen välillä.

Matlab-ohjelman lisenssin omistaa The MathWorks, Inc. Matlab-käyttäjien uutisryhmä on varsin aktiivinen.

-> Sisällysluetteloon <-

1. Käynnistys ja työtila, avustus

Matlab käynnistyy joko komennolla matlab tai kaksoisklikkaamalla Matlab-ikonia.
TKK:n UNIX:ssa

        use matlab
        matlab&
tai esim
        matlab -nojvm 
(kaikki aloitustarkenteet: matlab -h

Ohjelma lopetetaan komennolla

        >> quit

Komento matlab ilman tarkenteita käynnistää graafisen käyttöliittymän. Tekstipohjainen käyttöliittymä, jossa toki piirrosgrafiikka on mukana, käynnistyy jälkimmäisellä tavalla, eli

                  matlab -nojvm                      käynnistys

                        < M A T L A B (R) >
              Copyright 1984-2008 The MathWorks, Inc.
                    Version 7.6.0.324 (R2008a)
                         February 10, 2008
  To get started, type one of these: helpwin, helpdesk, or demo.
  For product information, visit www.mathworks.com.

Graafinen käyttöliittymä puolestaan helpottaa istunnon ja Matlabin ns. m-tiedostojen tallettamista, suorittamista ja hallintaa etenkin Windows-ympäristössä. Toki useimmat UNIX-käyttäjät pitänevät sitä myös mukavampana.

Ohjelman käynnistyttyä, tulkki antaa kehotteen >> . Tällöin sille voidaan kirjoittaa Matlab-komentoja. Ensimmäinen käyttötapa on tavallinen laskin, jossa on normaalit laskutoimitusmerkit + - * / ^ ja sijoitus muuttujaan ilmaistaan yhtäkuin-merkillä (=).

Esimerkki: Matlab laskimena

Syötteiden edessä on kehote >> . Ohjelman palauttama vastaus on syöterivin alapuolella ilman kehotetta.

>> format bank; format compact   % Tulostusasun säätelyä.
» hinta=165000
hinta =
     165000.00
» ala=63
ala =
         63.00
» neliohinta=hinta/ala
neliohinta =
       2619.05
» euro=5.94573
euro =
          5.95
» markoissa=neliohinta*euro
markoissa =
      15572.15

Huomaa , että format-komento säätelee vain tulostusasua, eikä vaikuta laskentatarkkuuteen. Tämä näkyy hyvin, jos jatkamme edellä olevaa istuntoa:

» format long
» euro
euro =
   5.94573000000000

Vektori/matriisiesimerkki

Vaikka yllä oleva onkin hyödyllistä, niin se on kovin tavanomaista (ja tänä päivänä (10.9.08) jo aikansa elänyttä). Matlab:n voima alkaa näkyä, kun ryhdytään operoimaan vektoreilla ja matriiseilla.

» A=[1 -1 0;2+3 4.5 7;5 6 -1] 
A =
    1.0000   -1.0000         0
    5.0000    4.5000    7.0000
    5.0000    6.0000   -1.0000
» v=[1; 2; 3]
v =
     1
     2
     3
» A=[1 -1 0;2+3 4.5 7;5 6 -1] 
A =
    1.0000   -1.0000         0
    5.0000    4.5000    7.0000
    5.0000    6.0000   -1.0000
» A*v
ans =
    -1
    35
    14

Mitä opimme:

Matlab laskee liukuluvuilla.
Perustietorakenne on matriisi (erikoistapauksena vektori tai skalaari).
Matriisin rivit erotellaan puolipisteellä.
Kertomerkki * tarkoittaa matriisikertolaskua. Voidaan sanoa, että se on kelvollinen luvuilla laskettaessa siksi, että luvut voidaan ajatella 1 x 1-matriiseiksi.

Osittain esimerkin ulkopuolelta kannattaa tässä vaiheessa vielä mainita:

Komennon loppumerkiksi riittää ENTER. Jos tulostus halutaan estää, lopetetaan puolipisteeseen (;)
Matlab on "herkistynyt kirjainkoolle" ("case sensitive").
Muuttujan sisältö nähdään kirjoittamalla sen nimi (ja pelkkä ENTER ).
Jos laskun tulosta ei sijoiteta arvoksi muuttujaan, Matlab sijoittaa sen systeemimuuttujaan ans.

Pienimuotoista Matlab-laskentaa voi harrastaa komentoikkunassa. Komentoja voi selata nuoli-ylös-näppäimellä samaan tapaan kuin Unix:n tcshellissä, ja komentoriviä voi editoida.

Vähänkin vakavampihenkinen työskentely kannattaa järjestää erillistä editori-ikkunaa hyödyntäen. Editorina voi käyttää Matlabin omaa File-valikosta avautuvaa editoria (Windows:ssa jo versiossa 5, Unix:ssa versiosta 6 alkaen). Yhtä hyvin voi käyttää mitä tahansa tekstieditoria.

Komennot voidaan kirjoittaa tekstitiedostoon, vaikkapa komennot.m. Kun tiedoston nimi (ilman m-tarkennetta) kirjoitetaan Matlab- komentoikkunassa, tulkki suorittaa komennot, aivan kuin ne kirjoitettaisiin peräkkäin Matlab-istuntoon. Siis >> komennot (tällöin on vain huolehdittava siitä, että tiedosto on joko työhakemistossa tai Matlab-polun (path) varrella. Komennon path lisäksi/sijasta on erityisen kätevää omaksua komento addpath . Esimerkkejä kohdassa 1.3.2
Vaihtoehtoisesti komennot voidaan koota tekstitiedostoon doku.txt tai vaikkapa doku.html. Tällöin tiedostossa olevia komentoja voidaan leikkaus/liimaus-hiirioperaatiolla siirtää komentoikkunan ja dokumentin välillä.

Komentojonotiedostoja kutsutaan lyhyesti skripteiksi. Skriptit ja funktiotiedostot ovat yhteiseltä nimeltään m-tiedostoja, molemmat ovat tyyppiä tied.m olevia tekstitiedostoja. Funktiotiedosto alkaa avainsanalla function ja se toimii, kuten funktion kuuluu: sille annetaan syöteparametreja, ja se palauttaa yhden tai useamman tulosarvon.

Matlabin m-tiedosto-ohjetta voit lukea lyhyen oppaan m-tiedosto-kertomuksesta sekä Matlabin omasta dokumentaatiosta, kas tästä: script. Tarkoitus on kirjoitella tähänkin ...

-> Sisällysluetteloon <-

Avustus- ja opastus

Avustusta (kts. Hig s. 24:) on saatavissa komennoilla.

help, helpwin, helpdesk, lookfor

Avustusjärjestelmän www-pohjainen muoto on saatavissa myös suoraan Mathworksin sivulta.
Tässä oppaassa esiintyvät help - tyyliset termit ovat linkkejä siellä olevaan avustusjärjestelmään.

helpdesk käynnistää www-pohjaisen laajan avustus- ja opiskelujärjestelmän hakuineen ym.

help - Matlab-hakemistorakenne (päähakusanat)
- help aihe - aiheeseen aihe liittyvää apua
- help help
- help general - hakemiston general funktiot
- help elfun - alkeisfunktiot
- help specfun - erikoisfunktiot (myös lukuteoriaa ym.)
doc - laaja www-pohjainen opasmateriaali.

what,which,lookfor

what antaa listan annetun hakemiston funktioista
which etsii hakemiston, jossa kysytty funktio sijaitsee. (Hyödyllinen erityisesti, kun polun varrella on useita samannimisiä funktioita.)
lookfor etsii funktiota, jonka nimessä esiintyy annettu merkkijono. (Voi aiheuttaa paljon tulostusta ja viedä aikaa.)

Työtila

(Kts. doc -> getting started -> The Matlab environment ) Työtila (workspace) on Matlab-komentotilasta hallittavissa oleva alue tietokoneen muistissa.

who   - muuttujien nimet
whos  - lisäksi koko- ja talletusinformaatio
clear - työtilan muuttujien vapauttaminen arvoistaan
why   - vaikkapa elämän tarkoitukseen liittyvät kysymykset

Komennon keskeytys : CTRL-C
(Tyypillinen tilanne: suurta matriisia käsittelevä komento unohdetaan päättää tulostuksen estävään puolipisteeseen (Kantapään kautta opitaan pian.).)

-> Sisällysluetteloon <-

1.2 Vektorit ja matriisit

Kertaamme ja täydennämme edellä esiteltyjä asioita.

Matlabin alkuperäinen tietorakenne on matriisi, jonka alkiot ovat Fortranin kaksoistarkkuuden reaalisia tai kompleksisisia liukulukuja (n. 16 numeroa 10-järjestelmässä) Versiosta 5 alkaen tietorakenteita on lisätty, keskitymme aluksi pelkästään alkuperäiseen matriisityyppiin.

Vektoreita ja skalaareja voidaan pitää erikoistapauksina matriisista, viimemainittu on 1 x 1 - matriisi. Tästä ajattelusta seuraa, että rivivektorit ja sarakevektorit erotellaan toisistaan, edelliset ovat 1 x n - ja jälkimmäiset n x 1 - kokoisia matriiseja, missä n on vektorin pituus.

Versiosta 5 alkaen Matlabissa on myös sisäkkäisiä ja moniulotteisia rakenteita.

1.2.1 Matriisien muodostaminen ja alkioiden poiminta

Matriiseja voidaan luoda eri tavoilla:

Kirjoittamalla alkioittain suoraan komentoikkunaan tai m-tiedostoon, joka suoritetaan kirjoittamalla sen nimi.
Valmiilla matriisinluontifunktioilla.
Lataamalla ulkoisesta tiedostosta komenolla load.

Aloitetaan muodostamalla 3 x 3-matriisi A:

>> A = [1 2 3; 4 5 6; 7 8 9]

Matlab näyttää komennon tuloksen tai muuttujan sisällön (jota emme tässä kuitenkaan näytä), ellei komentoa päätetä puolipisteellä.

Rivien erottimena on puolipiste, rivin alkioiden erottimena voidaan käyttää tyhjän ohella myös pilkkua. Rivierottimena käy myös rivinvaihto, selkeämpää lienee tällöin kirjoittaa myös puolipiste.
Sama matriisi voitaisiin siten kirjoittaa vaikkapa näin:

 >> A = [1 2 3; 
         4 5 6;
         7 8 9];

Tässä päätimme komennon puolipisteeseen, joten Matlab-tulkki ei tulosta ruudulle matriisin A sisältöä. Otamme pienen esimerkki-istunnon vektoreista.

>> format compact  % Tulostusasua säätelevä komento.
>> v=[1 2 3 4 5]   % v=[1,2,3,4,5]  % Pilkut käyvät myös. 
v =
     1     2     3     4     5

>> v=1:5;             % Sama vektori saadaan kätevämmin näin.
                      % help colon (lähemmin kohdassa 2.2.1 )
>> vt=v'              % Transponoidaan pystyvektoriksi.
vt =
     1
     2
     3
     4
     5
>> [1;2;3;4;5]        % Pystyvektori voidaan luoda myös suoraan.
ans =                 % Tässä emme sijoita sitä arvoksi millekään
     1                % muuttujalle. Matlab antaa sille nimen ans,
     2                % johon voidaan viitata, kuten mihin tahansa
     3                % muuttujaan. Tämä pätee vain viimeksi suoritettuun
     4                % komentoon. (Vrt. Maplen %)
     5

Matriisin alkion poiminta

Matiisin A alkio a_i,j poimitaan kirjoittamalla A(i,j) . Sille voidaan myös sijoittaa uusi arvo komentamalla esimerkiksi >> A(2,3)=-10

Vektorin (niin vaaka- kuin pysty) indeksointiin riittää yksi indeksi.

A(1,:) ilmaisee A-matriisin ensimmäisen rivin, yksinäinen kaksoispiste jälkimmäisenä indeksinä tarkoittaa, että sarakeindeksi käy läpi kaikki arvonsa . Vastaavasti A(:,2) tarkoitta A:n toista saraketta. Edelleen, A(2:4,3:6) poimii riveistä [2,3,4] sarakkeet [3,4,5,6]

Pelkkä kaksoispiste matriisin indeksinä tarkoittaa, että molemmat indeksit saavat kaikki mahdollset arvonsa. Tällöin tulee tietää, kumpaa matriisin indeksisuuntaa pidetään ensisijaisena. Paljastamme asian nyt: Matlab on sarakeorientoitunut, eli järjestys on : 1. sarake, 2. sarake, ...

Esim

>> A=reshape(1:12,4,3)   % Kätevä tapa muotoilla vektorista matriisi. 
>> A(:)                  % Jonoutus sarakkeittain.

Indeksointia ja kaksoispistenotaatiota käsitellään tarkemmin kohdassa 2.1.1 ... Kts. myös [SKK] 2.9, ss. 23 - 25.

-> Sisällysluetteloon <-

1.2.2 Vektorilausekkeita, kuvaajan piirto

Esimerkkinä vektoreilla operoinnista tarkastelemme yhden muuttujan funktion kuvaajaan liittyvän datan muodostamista ja piirtoa.

Halutkaamme piirtää välillä [0,1] funktio

Tarvitsemme

vektorin x=[x₁,x₂, ... ,x_n], missä 0 = x₁ < x₂ < ... < x_n = 1,
vektorin y=[y₁,y₂, ... ,y_n], missä y_k= f(x_k), k=1 ... n ,
murtoviivan, joka yhdistää koordinaattipisteet (x₁,y₁), ... , (x_n,y_n).

Piirtoesimerkki

>> x=[0 0.25 0.5 0.75 1] % Havainnollisuuden vuoksi harva pisteistö. x = 0 0.2500 0.5000 0.7500 1.0000 >> y=sin(2*pi*x) % sin-funktio operoi jokaiseen x-vektorin % komponenttiin y = 0 1.0000 0.0000 -1.0000 -0.0000 >> [x' y'] % Pisteparien taulukko saadaan laittamalla pystyyn % transponoidut vektorit vierekkäin 2-sarakkeiseksi % matriisiksi.(Tämä vain asian havainnollistamiseksi) ans = 0 0 0.2500 1.0000 0.5000 0.0000 0.7500 -1.0000 1.0000 -0.0000 >> plot(x,y) % Yhdistetään edellä olevat (x,y)-parit murtoviivalla.

img/kuva1.gif img/kuva2.gif

Jako 4:ään osaväliin Jako 29:ään osaväliin

Tarkemman kuvan saamme jakamalla välin hienommin. Tähän on kaksi oivallista tapaa, joko muoto x=0:0.1:1; tai x=linspace(0,1,30); Kokeile tai lue lisää (tai help colon, help linspace) (Kaksoispiste on englanniksi "colon".) Homma hoituu näin:

>> x=linspace(0,1,30); y=sin(2*pi*x); plot(x,y)

Operoidessamme vektorilausekkeilla, on totuttava käyttämään pistettä laskutoimitusmerkin edessä, kun on kyseesä kerto- tai jakolasku tai potenssiin korotus. Katso laskutoimitukset tästä. . Esimerkiksi:

  >> x=linspace(-pi/2,pi/2); 
  >> y=x.^2;            % Kukin vektorin komponentti toiseen potenssiin
  >> z=x.*sin(x);       % Vektorit x ja sin(x) kerrotaan "pisteittän"
  >> plot(x,y,x,z)

Varoitus! Aloittelevan Matlab-urheilijan tyypillinen virheloukku on pisteen unohtaminen "pisteittäisistä" vektorilaskutoimituksista.

-> Sisällysluetteloon <-

1.2.3 Matriisiesimerkki, lineaarinen yhtälösysteemi

Muodostamme jonkin sopivan pienen ei-singulaarisen matriisin, sen käänteismatriisin ja ratkaisemme lineaarisen yhtälösysteemin. Huomaamme samalla, että kertomerkki ( * ) on varattu matriisikertolaskulle, niinpä edellä mainittu "pisteittäinen" kertolasku vaatii pisteen. (Kuullostaa itsestään selvältä !)

>> A=vander([1 2 3])   % Vandermonden matriisi on ei-singulaarinen,
                       % Matlabissa on valmis funktio sen muodostamiseen.
>> B=inv(A)
>> A*B                 % Katsotaan, onko B tosiaan käänteismatriisi.
>> A*B-eye(size(A))    % Yleisemmin voidaan samuutta testata näin.
>> b=[1;1;1]           % Haluamme ratkaista systeemin A*x = b .
>> x=B*b               % Kerrotaan käänteismatriisilla.
>> x=A\b               % Tehokkaampi tapa on käyttää \-operaatiota.
                       % Muistisääntö: "matriisijako, jossa jakajamatriisi 
                       % on jakoviivan alla.

Muistatko, missä yhteydessä johduttiin Vandermonden matriisiin?

Matriisijakolaskuun saat lisävalaistusta komentamalla help slash , kts. myös ...

-> Sisällysluetteloon <-

1.2.4. Esimerkkejä Matlabin funktiosta

Matlab on funktionaalinen ohjelmointikieli, sen "voimanlähteenä" on suuri joukko funktioita, jotka operoivat yleensä suoraan vektori- ja/tai matriisiargumentteihin. Ohjelmointi tarkoittaa sitä, että käyttäjä kirjoittaa omia funktioitaan laajentaen siten Matlabin valmista funktiokokoelmaa.

Komento help elfun antaa alkeisfunktioluettelon ("elementary functios").

Edellä olemme jo käytelleet joitakin funktioita. Otetaan pieni kommentein varustettu esimerkki-istunto, jossa esiintyy myös vanha tuttavamme linspace

Esim.

  
  >> x=linspace(0,5,10)
x =
  Columns 1 through 7 
         0    0.5556    1.1111    1.6667    2.2222    2.7778    3.3333
  Columns 8 through 10 
    3.8889    4.4444    5.0000
>> y=log(x)             % log on luonnollinen logaritmi 
Warning: Log of zero.
y =
  Columns 1 through 7 
      -Inf   -0.5878    0.1054    0.5108    0.7985    1.0217    1.2040
  Columns 8 through 10 
    1.3581    1.4917    1.6094

Funktio linspace on kaikkein eniten tarvittavia datavektorin muodostamisfunktioita kaksoispistenotaation ohella. Tässä tapauksessa väli [0,5] jaetaan tasavälisiin osiin siten, että jakopisteiden lukumäärä on 10.
Funktio log laskee (luonnollisen) logaritmifunktion arvon jokaisessa x-vektorin komponentissa ( skalaarifunktio).
Vektorimme alkaa alkiosta 0. Laskenta ei kaadu tähän, vaan Matlab varoittaa asiasta ja sijoittaa y-vektorin 1. komponentiksi arvon -Inf (IEEE- aritmetiikkastandardin mukaisesti).

2.5. Tehtäviä

Tehtävä 1

Piirrä log-funktion kuvaaja välillä (0,5) alkamalla yllä olevasta karkeasta diskretoinnista ja hienontaen sitten vaikkapa jakovölien lukumääriin 20,50,100.

Tehtävä 2

Fahrenheit-asteet saadaan Celsius-asteilla kaavasta F=1.8 C + 32 . Tee (käden käänteessä) 2-sarakkeinen taulukko, jossa on 5:n (C-) asteen välein arvot -40 ... 40 (siis C-sarake ja F-sarake vierekkäin).

Käännä taulukko myös vaakasuoraan ja muuttele taulukon rajoja ja askelta. Kaiken tämän voit hyvin tehdä suoraan komentoikkunassa, selaamalla komentopuskuria tarpeen mukaan "nuoli ylös"-näppäimella.

Muista, että Matlabissa ei ole Maplen tapaan vapaita muuttujia. Niinpä et voi etukäteen kirjoittaa laskentakaavaa, vaan C-vektorin on oltava olemassa ennen kaavan käyttöä. Tästä myös seuraa, että F ei päivity automaattisesti (kuten Maplessa), vaan aina, kun C-vektoria muutetaan, on haettava komentopuskurista F-kaava ja annettava sille ENTER:iä.

-> Sisällysluetteloon <-

1.3 Matlab työskentely-ympäristö

Ennen vakavamieliseen toimintaan ryhtymistä on syytä omaksua kestävällä pohjalla oleva työskentelytapa.

Otamme esille kestävän kehityksen periaatteet, jotka toimivat luotettavasti kaikissa ympäristöissä ja nykyisin käytössä olevissa versioissa (uusin siis 7).

1.3.1 Työn dokumentointi, komentotiedosto, diary

Kuten jo edellä esitimme, Matlab työskentely kannattaa tehdä pitämällä editori-ikkunaa erikseen auki. Käytettäessä graafista liittymää, luonnollinen on Matlabin oma tekstieditori.

Graafinen käyttöliittymä huolehtii osasta yllä olevia toimia automaattisesti. Joka tapauksessa siinä on aivan samoin syytä huolehtia tärkeiden komentojen siirtämisestä talteen sopivaan editori-ikkunaan.

Työtapa 1

Avataan (Matlabin file-valikosta tai jollain muulla tekstieditorilla) tiedosto vaikkapa doku.txt tai doku.html, johon kirjoitetaan dokumenttia. Käytetään leikkaus/liimaustekniikkaa dokumentin ja komentoikkunan välillä. (Html-tiedostossa Matlab-komennot kannattaa sijoittaa < pre> </pre >- tägien väliin. ) Muista, että Unix:n X-liittymässä on erityisen kätevää: maalataan hiiren vasemmalla, liimataan keskimmäisellä.

Työtapa 2

Kirjoitetaan komentoja editori-ikkunassa tiedostoon komennot.m ja talletetaan. (Kommentit %-merkin taakse.)
Huolehditaan, että komennot.m on Matlabpolun varrella.
Kirjoitetaan Matlab-komentoikkunassa >> komennot .
Iteroidaan(editoidaan, talletetaan, ajetaan).

Toki tässäkin tavassa on välillä kätevämpää käyttää leikkaus/liimaus-tekniikkaa.

Työtapa 3

 >> diary doku   % Avataan tiedosto doku
 >> A=eye(10)    % Matlab-komennot ja tulosteet kirjoittuvat
 >> mesh(A)      %  doku-tiedostoon
 >> diary        % Suljetaan tiedosto
 >> type doku    % Katsotaan, tuliko mitään

Jos halutaan antaa nimeksi vaikkapa doku.txt , on komennettava >> diary 'doku.txt', type 'doku.txt'

Editoidaan doku.txt-tiedostosta turhat tulosteet, virheilmoitukset ym. pois ja lisätään kommentteja, selostusta ym.

Kaikki ovat ihan käyttökelpoisia työtapoja. Viimemainitussa tulee muistaa antaa diary-komento ajoissa. Tosin Matlab-ikkunaa voi vierittää taaksepäin ja komentoja selata nuoli ylös-näpäimella, joten armonaikaa jää jonkinverran. Myös "command history"-ikkuna on varsin hyödyllinen komentojen poimimisessa jälkeenpäin.

Varoitus: Älä luota save-komentoon

Monissa Matlab-oppaissa mainostetaan save-komentoa. Siitä ei ole dokumentin tallettamisen kannalta mitään hyötyä. Se mahdollistaa muuttujien tallettamisen levylle, mistä harvoin on hyötyä, paitsi jatketteassa laskentaa jollain muulla ohjelmalla. Tärkeämpää on yleensä tallettaa komennot, joilla muuttujat luotiin.

Tämä ei tarkoita, että komennot save ja load olisivat tekijöiden mielestä hyödyttömiä. Päinvastoin, datan siirtäminen eri ohjelmien välillä saattaa olla monessa tilanteessa tuiki tarpeellista.

Komennot save ja load

Pelkkä save tallettaa kaikki muuttujat tiedostoon matlab.mat, josta ne saadaan palautetuksi komennolla load.

>> save 'tiedosto.txt' x y z -ascii tallettaa muuttujat x,y,z mainittuun tiedostoon ascii-tekstinä.
Vastaavasti load 'tiedosto.txt' lataa ne työtilaan levyltä.

Kts. vanhaa L1.html ***

-> Sisällysluetteloon <-

1.3.2. Polun asettaminen, alustustoimet

Matlab-istunnossa voi antaa joitakin Unix/Dos-komentoja sellaisenaan, kuten pwd, cd, dir. Matlab löytää .m-tiedostoja matlabpath:n varrelta. Kätevintä on antaa komentoja tyyliin:

>> addpath /p/edu/mat-1.414/matlab/
>> addpath /p/edu/mat-1.414/matlab/laode/

Nämä olivat aikanaan tarpeen TKK:n ns. V-peruskursseilla. Komentojen antamisen jälkeen ko. kurssihakemistoihin sijoitetut m-tiedostot ovat suoraan käytettävissä.

Jotta näitä ei aina tarvitse toistaa kannattaa kirjoittaa ne oman kotihakemiston alla olevaan matlab-hakemiston tiedostoon

startup.m

Tämä tapahtuu Unix-komennoilla

(Ollaan käyttöjärjestelmäikkunassa.)
> cd            % Kotihakemistoon
> mkdir matlab  % Luodaan matlab-hakemisto (ellei ole jo)
> emacs matlab/startup.m &
  %Kirjoitetaan editoriin ainakin rivit (jos ollaan V3-kurssilla):
  addpath /p/edu/mat-1.414/matlab/
  addpath /p/edu/mat-1.414/matlab/laode/

Tässä on tyypillinen aloitustehtävä kurssilla, tässä vanha V3-kurssi.
Tehtävä: Tee tämä ja heti!