http://math.tkk.fi/~apiola/Tampere2006/
Heikki Apiola, TKK/Matematiikan laitos Esitys matematiikan päivillä Tampereella 4-5.1.2006

Matematiikkaa tietokoneella - kokemuksia 22:n viime vuoden ajalta

Alla olevasta "elämää laajemmasta" materiaalista nostettiin esiin ja demottiin ainakin

Tietotekniikan vaikutus ja mahdollisuudet matematiikassa

Laitteistot, kielet ja ohjelmistot kypsyvät

Symbolilaskenta

  • Ensimmäiset yleiskäyttöiset tietokonealgebrasysteemit 1970-luvulla,
  • Reduce (Anthony Hearn), Mumath -> Derive (D. Stoutemeyer), Macsyma (1967-1982, MIT, Symbolics ja LISP-kone, PDP-10, DEC/VAX), SMP (S. Wolfram).
  • Nykyiset "markkinajohtajat": Maple (Univ. of Waterloo, n. 1979) , Mathematica (Wolfram,1988)



Numeeriset ohjelmistot, matriisikielet

  • NAG 1970 , IMSL 1970 (Fortran)
  • Linpack,Eispack 1970-luvulla -> LAPACK (1990-2000-luvut) (Fortran)
  • Matlab 1970-luvun lopulla (New Mexico, C. Moler)
  • APL-kieli, K. Iverson 1960-luvulla, esikuvana myös Matlabille

Numeronmurskaus ja -analyysi, laskennallinen tiede

James Wilkinson, 1946-47-luvulla -> "backward error analysis", hyvä algoritmi on sellainen, joka ratkaisee "lähellä olevan ongelman" tarkasti, "häiriöalttius"

Lähteitä, joista inspiraatiota:

  1. Forsythe-Malcolm-Moler: Computer Methods for Mathematical Computations, prentice Hall 1977
  2. Kahaner-Moler-Nash: Numerical Methods and Software, Prentice Hall 1989
  3. Press-Flannery-Teukolsky-Wetterling: Numerical Recipes, Cambridge U.P. 1986



Matemaattiset ohjelmistot tänä päivänä. Kattava kooste, kirjaan Kincaid-Cheney: Mathematics of scientific computing liittyvä www-Appendix.

Miten laskennalliset seikat vaikuttavat (miten pitäisi vaikuttaa) matematiikan opetuksen painotuksiin ja tyyliin

  • Integrointitekniikkaa ja vastaavia vähemmän?
  • Abstraktia ajattelua ja käsitteiden ymmärtämistä enemmän, käsinlaskutekniikkaa vähemmän. Toisaalta käden taitoja esim. lausekkeiden sieventämisessä ei pidä unohtaa, ohjelmat eivät ajattele puolestamme.
  • Projekti- ja esseetyyppisiä tehtäviä mukaan, dokumentointi ja laskenta voidaan yhdistää (työarkilla).
  • Muuta ?


Opetuskokeiluja

1. Erikoiskursseja, mallinnusta, laskennallisia menetelmiä

  1. Seminaari: Matematiikan tutkimus ja ATK Helsingin yliopisto
    Syksy 1983, vetäjät: Heikki Apiola ja Heikki Haario, kevät 1984, vetäjät: Heikki Apiola ja Lasse Holmström
    Seminaarin Portacom-puheenvuoroja

  2. Matematiikan sovellusprojektit Helsingin yliopoistossa alkaen syksyllä 1984, kurssin rakensivat Aatos Lahtinen, Paul Lindfors, opettajina Jarmo Hallikas, Heikki Apiola, Kyösti Tarvainen, Heikki Haario, Seppo Granlund ym. ym. Myöhemmin mm. Marko Laine.
    Johdatus-osan nykyinen (syksy 2005) kurssisivu

  3. Numeerinen ja symbolinen laskenta TKK, alkoi keväällä 1984. Ohjelmistot APL, Reduce, Macsyma.
    Koneet: UNIVAC, DEC 20, IBM:n lahjoittama AT-PC (80286), varustettu APL-merkki-ROM:lla, muistia 4 tai korkeintaan 8 Mb.
    Numsym-2005-sivu

2. Peruskursseja TKK:lla

  • Simo Kivelä, Matlab-harjoituksia laajoilla matematiikan peruskursseilla 1980-luvun alkuouolella.
  • Nykyisin tietokoneharjoituksia kaikilla peruskursseilla.
  • Ohjelmina: Maple, Matlab, Mathematica, myös Mathcad jossain määrin

Tämänhetkinen tilanne näkyy Näiltä TKK:n opetussivuilta

Opetusuudistus vuonna 1995

Isot peruskurssit, numeriikan integrointi, miten onnistui? Eipä oikein hyin?


Omat peruskurssit (2000-luku)

  1. Peruskurssi 3 K,R,P,Ke,ym. osastoille (n. 400 oppilasta)
  2. V2 -- informaatioverkostot
  3. V3 -- informaatioverkostot

Valikoituja opetusmateriaaleja, demoja, työkaluja

Peruskurssi V 2

Usean muuttujan differentiaali- ja integraalilaskentaa, sarjoja, ym. Pieni peruskurssi (n. 35).

Peruskurssi V 3