liian pieni yllättävän iso aika sopiva
x
1 2 3 4 5
x
1 2 3 4 5
x
1. kolmannes 2. kolmannes 3. kolmannes
x
Erityisen vaikeata oli mielestäni
Vaikea sanoa, luulin osaavani kolmannen välikokeen asiat kunnes huomasin istuvani välikokeessa enkä sitten ilmeisesti osannutkaan yhtään mitään.
Pitäisi olla enemmän/vähemmän teoriaa/sovelluksia/esimerkkejä/....
Ilmapiiri oli avoin ja persoonallinen - luennolla uskalsi esittää
kysymyksiä niistä asioista jotka jäivät ymmärtämättä. Siitä suuri kiitos.
Käsiala olisi tosiaan voinut olla jossain määrin yksiselitteisempi. Ja oikeasti
olisin kyllä kaivannut enemmän yhtenäisyyttä symbolien käyttöön kautta linjan -
jos varsinainen asia oli vielä hieman hakusalla, ei asian ymmärtämistä
helpottanut jos symbolit tarkoittivatkin eri kohdissa eri asiaa. En nyt keksi
tähän mitään hyvää esimerkkiä, mutta ymmärrät varmaankin pointin.
Prujut olivat muuten ihan hyviä, mutta käsialasta oli jälleen vähän vaikea
saada selvää. Enemmänkin olisin ehkä toivonut myös kirjallisuudesta
monistettuja prujuja niistä aiheista joita ei kurssikirjoista löytynyt, tai
sitten esimerkiksi Adams tai VA pitäisi rehellisesti laittaa pakollisten
kurssikirjojen joukkoon.
Materiaalista puheen ollen, olisin myös ehkä kaivannut hieman useammin vihjettä
siitä mistä päin kirjoja aiheesta kannattaa lähteä etsimään tietoa. Ihan
konkreettiset sivunumerot useammin olisivat auttaneet. Kun kurssikirjallisuus
oli melko suurelta osalta englanniksi, aiheutti jo oikeiden termien keksiminen
vaikeuksia. Välikoetta ennen sivunumeroja julkaistiin, siitä kiitos mutta
niistä olisi varmasti ollut hyötyä aikaisemminkin.
WWW-sivut toimivat hyvin ja niitä päivitettiin ahkerasti, siitä kiitos.
Toivottavasti vaan tuo kammottava kirkkaanpunainen väri joka pomppasi
pääväriksi tässä vähän aikaa sitten ei ole enää v3:lla. Näin käytettävyyden
kannalta on vähän hassua että alussa olevasssa "Sisältö"-laatikossa puolet
linkeistä on sisäisiä, puolet muille sivuille. Aiheutti sekaannusta alussa,
mutta oppihan sen ajan myötä sitten.
Mitä mieltä olet Maple-työskentelystä.
Joskus tehtävät olivat selkeästi liian vaikeita - mielestäni tehtävien pitäisi myös auttaa kehittämään laskurutiinia jota ei pääse syntymään jos varsinaiseen laskuvaiheeseen ei ikinä pääse.
Maple-työskentely oli melko turhauttavaa. Koin jo pelkästään v2-kurssiin liittyvän matematiikan opiskelun niin haastavaksi, etten ehtinyt juuri perehtyä
Maplen käyttöön. Liian usein kaikki aika Maplen kanssa meni ohjelman kanssa nysväämiseen (vrt. kuinka saan muutettua matriisin listaksi) sen sijaan että olisi kokenut mitään suuria elämyksiä saatika sitten oppinut matematiikkaa.
Mutta oli Maplen kanssa hyvätkin hetkensä. Joskus (silloin tällöin) Maplella onnistui oikeasti visualisoimaan jotain tai sitten muuten vaan käyttämään sitä raakaan numeronmurskaukseen, jolloin sen avulla koki ihan oikeasti oppimiselämyksen.
Toki matemaattisten ohjelmistojen käytön opettelulla on arvoa sinänsä. En vaan jaksa uskoa että tarvitsisin niitä oikeasti kovinkaan monessa paikkaa tulevassa elämässä. Ehkä tämä ongelma johtuu IV-koulutusohjelman luonteesta: samasta luokasta löytyy tietokonenörtit ja humaanit taiteilija-sisällöntuottajat.
Pidin enemmän C1-tyylistä, jossa Maple-harjoituksia oli 1/3 ja tavallisia 2/3. Ehkä parempi ratkaisu olisi se, että suurin osa harjoituksista olisi "käsinlaskutehtäviä"; Maplen hyödyntämiseen annettaisiin vinkkejä muttei välttämättä pakotettaisi - sitten joukossa olisi muutama ihan puhdas Maple-tehtäväkin, kuitenkin siten että yli puolet tehtävistä olisi perinteisiä. Tähän suuntaan tuntuivat tehtävät kurssin loppupuolella valuvankin.
En kannata kahden matematiikkaohjelmiston käyttöä rinnakkain - jo yhdessä on aivan tarpeeksi opettelemista. Siihen, olisiko Matlab parempi ratkaisu en osaa sanoa yhtään mitään koska en ole kyseistä softaa koskaan käyttänyt.
Kurssia varten olin hankkinut Kreyszigin sekä Lahtisen-Pelkosen
kirjan. Sitten kurssin aikana osoittautui hyödylliseksi Kivelän
Vektorimuuttujan Analyysi, jonka ostin aikanaan vahingossa C1-kirjojen
joukossa.
Joissain kohdin materiaali ei riittänyt - varsinkaan lopussa, ja jos nyt
valitsisin kirjoja uudelleen niin kaivaisin kyllä käsiini myös Adamsin.
Tähän voisi tietysti laittaa sen standardivalituksen että Kivelän &
kumppaneiden teokset ovat liian tiivistä materiaalia eivätkä sisällä tarpeeksi
esimerkkejä, mutta tämä lienee niitä ikuisuuskysymyksiä.
Kurssia pohdittaessa ei voi välttyä vertaamasta sitä C1-kurssiin. Hassua on se, että vaikka arvosanani tipahti kahdella C1-kurssin arvosanasta, koin oppineeni V2:lla enemmän. Muutenkin pidin V2:sta parempana kurssina.
Ehkä minua vaivasi myös yleinen asenneongelma matematiikkaa kohtaan - kannattaisiko käsiteltävinä olevien asioiden soveltamista "oikeaan elämään" korostaa nykyisestään? Tässäkin kannattaa ottaa huomioon IV-opiskelijoiden suuntautuneisuus: jos jollain hienolla kaavalla saa laskettua lentokoneen siiven optimaalisimman muotoilun ilmanvastuksen suhteen )tai mitä ikinä se esimerkki nyt sitten käsittelikään :), hyvä niin mutta toivottavasti en ikinä joudu tuollaisen kanssa tekemisiin.
Käsiteltäviä aiheita en nyt osaa ajatella selkeästi - v2:sta on liian vähän aikaa takana. Kirjoittelen vaikka sähköpostia jossain vaiheessa jos jotain suuria visioita syntyy tämän asian tiimoilta.